Siirry pääsisältöön

Karoliina Niskanen: Tilhi

Tilhi tuli osaksi perheemme elämää, kun se oli vasta heiveröinen ja hauras, vähän omituinen seitsenvuotias linnunpoikanen, jolla oli oranssi irokeesi ja luiset siivet. Sen liekehtivät silmät huusivat: täältä jumalauta tullaan! Vaikka Tilhin sisällä rämisi lujaa, oli se meillä asuessaan kuitenkin näkymätön ja hiljainen poika, kuin mykkä aave. Tilhi ei aluksi puhunut mitään, ainakaan muille kuin minulle. Niin minä sen muistan.

Karoliina Niskanen: Tilhi
Bazar 2020
304 sivua
äänikirjan lukija Karoliina Niskanen
kesto 8 h 7 min

Suomisen perheessä on kaikki hyvin. Inkeri ja Iiro ovat standardin mukaisen kaksilapsisen perheen lapset, äiti ja isä ovat kiireisiä mutta tyytyväisiä töissään. Suomisen perheellä menee niin hyvin, että he voivat avata ovensa uudelle perheenjäsenelle, Tilhille, joka tarvitsee kodin, on heiveröinen ja vähän erikoinen, hauraan pinnan alla täynnä tappuraa.

Kun perheen esikoinen Inkeri saa oman lapsen, hän ymmärtää, että hänen on pakko löytää kadonnut pikkuveli Tilhi. Ja hänen on pakko kirjoittaa: ehkä hän kirjoittamalla voi päästä kuningaskotkaksi halunneen pikkulintumaisen veljensä jäljille. Kirjoittaessaan Inkeri avaa tien menneisyyteen ja hyväosaisen perheen kauniin ulko-oven taakse.

Jos kirjoitan kaikki muistot eläviksi, ehkä hän lentää takaisin luokseni, ja saamme olla yhdessä jälleen. Jos minä kerron kaiken sinulle ja sinä kerrot kaiken minulle, löydämme hänet varmasti. Sinun on autettava minua.

Tilhi on perhetarina, johon kytkeytyy lastensuojelun näkökulma. Vahvana piirtyy esiin hyväosaisuus suhteessa syrjäytymiseen – ja kysymykseksi muotoutuu se, missä hyvä- ja huono-osaisuuden raja kulkee. Vaikka Suomisen perheesssä näyttää päällisin puolin kaikki hyvältä, on pinnan alla rosoja, jotka eivät siedä lähempää tarkastelua. Taitavasti Niskanen piirtää lukijan eteen nuo häilyvät rajat sortumatta osoittamaan sormella. Suomisen perhe voisi olla mikä tahansa perhe, joka pyrkii ilmeisesti hyvään mutta jonka keinot päästä päämäärään ovat kuitenkin rajalliset.

Perhe-elämän lisäksi Tilhi käsittelee elämän mittaisia unelmia. Romaani kysyy, mihin on mahdollista päästä ja miksi unelmat eivät toteudu, vaikka lähtökohdat niille olisivat otolliset. Jotain surumielistä tarinassa on, ja ajatuksia se eittämättä herättää.

Kerronta rakentuu vahvasti lintumetaforan varaan, ja se saattaa jakaa mielipiteitä. Jossain kohtaa se hämmensi minua mutta vei viimein mukanaan: tarinassa on kauneutta sopivassa määrin suhteessa elämän raadollisuuteen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii