Siirry pääsisältöön

Kayo Mpoyi: Virtaavan veden sukua

Sillä viikolla Mai ja minä nähdään, kun piha tulvii, äidin kasvit kuolevat. Kerrotaan, että kyliä huuhtoutui pois ja kirkko vajosi maahan pappi ja koko kuoro uumenissaan. Saven kuivuttua katon risti oli ainoa merkki siitä, että paikalla oli joskus seissyt kirkko. Äiti lukee raamatusta Nooasta ja kertoo taas tytöistä jotka eivät totelleet vanhempiaan ja liukenivat veteen.
Kayo Mpoyi:
Virtaavan veden sukua
Atena 2020
Ruotsinkielinen alkuteos Mai betyder vatten 2019
Suomentanut Ulla Lempinen
252 sivua

Virtaavan veden sukua on Tukholmassa asuvan Kayo Mpoyin esikoisromaani ja sidoksissa kirjailijan oman suvun tarinoihin. Mpoyi muutti Ruotsiin kymmenenvuotiaana Tansaniasta, mihin myös Virtaavan veden sukua sijoittuu.

Romaanin päähenkilö on vuonna 1984 syntynyt Adi, joka asuu perheineen Dar-es-Salaamissa Tansaniassa. Tarinan alkaessa tyttö on vain viisivuotias, ja romaanin aikajänne on viisi vuotta, joten lapsuudesta aikuisuuteen Adi ei ehdi romaanin aikana kasvaa. Kun minäkertoja on nuori tyttö, kaikki suodattuu hänen silmiensä ja ajatustensa kautta. Kiehtovasti Mpoyi antaa äänen lapselle, joka käsittelee näkemiään ja kokemiaan asioita oman ymmärryksensä rajoissa. Lukija täydentää Adin kertomaa ja ymmärtää enemmän kuin lapsi, mistä syntyy tarinan vahva jännite.

Muutoinkin Mpoyi kuvaa lapsen maailmaa sekä kiinnostavasti että todentuntuisesti. Arkisesta elämästä ja pienistä yksityiskohdista kasvaa tunteisiin vetoava kuvaus siitä, miten lapsi tulkitsee maailmaa ympärillään. Lapsen halu tulla hyväksytyksi törmää toistuvasti vanhempien ylimitoitettuihin odotuksiin ja lapsen kokemaan häpeään.
Tässä huoneessa kukaan ei tykkää minusta. Olen siitä ihan varma.
Jo pienen tytön elämään mahtuu liikaa asioita, joista ei saa puhua. Lapsen tehtäväksi jää miettiä, miksi Monsieur Éléphant houkuttelee tyttöjä mukaansa ja miksi jälkeenpäin tuntuu epämukavalta. Keneltäkään ei voi kysyä.

Perheen isä on patriarkka, joka uskoo tiukkaan kuriin. Jos jokin menee vikaan, isä on vakuuttunut syyn olevan liian löyhässä kurissa. Isällä on selkeä käsitys siitä, minkälaisia lasten tulee olla, ja jos odotukset eivät toteudu, on häpeä mittaamaton.
Isä on Zairessa ja helpotuksen tunne on vallannut meidät kaikki.
Olennaisesti perhe-elämään linkittyvät paitsi usko jumalaan myös usko siihen, että perhe on osa suvun ketjua ja vääristä teoista seuraa rangaistus. Tarinaan kytkeytyvät vahvasti vanhat uskomukset ja tarinat, joiden tärkeä tehtävä on kasvattaa ja kertoa, mikä on oikein ja mikä väärin. Kerrotut tarinat ovat värikäs ja viehättävä osa kokonaisuutta, joka vakuuttaa ja vie mukanaan.

Romaanin lopun omistuskirjoitus Kuusivuotiaalle itselleni ajaa viimeistään pohtimaan, kuinka paljon tässä ajatuksia herättävässä, upeassa romaanissa on omaelämäkerrallisia aineksia. Ehkäpä kirjailija valaisee tätä puolta, kun hän esiintyy Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaaleilla toukokuussa.

Helmet 2020: 34. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana.

Muualla: Reader, why did I marry him? ja Nannan kirjakimara.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok