Siirry pääsisältöön

Clare Mackintosh: Anna minun olla

"Vanhempani kuolivat seitsemän kuukauden välein, mutta koska heidän kuolemansa liittyvät toisiinsa, kuolemansyyn selvittämislautakunta hoiti molemmat tapaukset samassa kokoontumisessa. Niiden kahden päivän aikana sain tietää monia asioita, mutten sitä yhtä asiaa, joka oli minulle tärkeä.
Miksi he tekivät sen.
Jos he oikeasti tekivät sen."

Clare Mackintosh:
Anna minun olla
Gummerus 2018
Alkuteos Let me lie 2018
Suomentanut Päivi Pouttu-Delière
438 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
Kesto 14 tuntia.

Clare Mackintosh on noussut teoksillaan lempidekkaristieni joukkoon. Kuuntelin Annoin sinun mennä ja Minä näen sinut peräjälkeen (postaus täällä), ja vaikka ensin mainittu ei aivan täysin saanutkaan minua puolelleen, jokin Mackintoshin tavassa kieputtaa juonta jäi kiinnostamaan. Kirjailijan uusin dekkari Anna minun olla vetikin sitten mukanaan niin, että kirjaa tuli kuunneltua aina, kun yhtään oli mahdollista.

Lähtötilanne on se, että pienen Ellan äiti Anna on menettänyt molemmat vanhempansa. Isä päätti hypätä Beachy Headin rantakallion jyrkänteeltä kuolemaansa, ja äiti seurasi perässä reilut puoli vuotta myöhemmin. Tarinan nykyhetkessä eletään joulun aikaa, ja Annan äidin itsemurhasta on kulunut vuoden verran. Tapahtumat eivät jätä Annaa rauhaan, sillä hän ei ymmärrä, miten hänen vanhempansa olisivat voineet päätyä tappamaan itsensä. Hän on vakuuttunut, että jutussa on jotain hämärää, ja hakeutuu viimein poliisin puheille.

Sitten Annan kotiin tulee postin mukana tulee outo kortti. Onnellisen vuosipäivän toivotuksen lisäksi kortissa on kummallinen viesti: Itsemurhako? Mieti vähän.

Viesti saa Annan toimimaan, ja hän päätyy poliisin pakeille. Hänet ottaa vastaan Murray Mackenzie, joka ryhtyy omin päin tutkimaan Johnsonin perheen tragediaa. Pian Mackenzie vakuuttuu siitä, että Anna on oikeassa, mutta tutkinnan tiellä on monenlaisia mutkia. Anna ja iäkäs poliisi eivät kumpikaan aavista, millaisen Pandoran lippaan he avaavat ryhtyessään tutkimaan Carolinen ja Tomin kuolemia.

Dekkarissa on kysymys lopulta suurista salaisuuksista. Ne ovat jopa elämää suurempia, ja lukijaa kieputetaan kovin moneen suuntaan, ennen kuin totuus lopulta selviää. Clare Mackintosh todella taitaa juonen punonnan, ja Anna minun olla vie mukanaan toden teolla. Vetävää dekkaria etsivälle tarinaa voi suositella. Kannattaa tosin varautua kylmään kyytiin!

Mackintoshin esikoinen Annoin sinun mennä oli varsin hyvä alku, mutta Minä näen sinut oli minun makuuni enemmän. Anna minun olla on osoitus siitä, että dekkaristi vain parantaa menoaan koko ajan. Saapa nähdä, millaista kieputusta Mackintosh tulevaisuudessa lukijoilleen tarjoilee.

Kirjasta ovat kirjoittaneet myös Paula, Leena ja Mikko.

Keski-kirjastot 2019: 10. Kirja, joka pelottaa sinua.
Helmet 2019: 35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä.

Kommentit

  1. Clare ei toistele vanhoja vaan vetää ns. maton alta lukijalta joka kerta. Olen pitänyt kaikista, mutta edelleen ehkä eniten Annoin sinun mennä...

    ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen pitänyt kaikista, vaikka esikoisessa oli makuuni hieman liian rajua menoa. Innolla odotan, mitä Mackintosh tulevaisuudessa keksii saadakseen lukijan pään pyörälle!

      Poista
  2. Pidin enemmän kahdesta aiemmin ilmestyneestä kirjasta. Varsinkin kakkonen oli oikein jännittävä. Luen kyllä kaikki jännityskirjat mitä kirjailija julkaisee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa huomata, miten eri kirjat vetoavat eri lukijoihin. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok