Sataa kuin saavista kaataen. Mona siristelee silmiään, mutta maisemaa on vaikea hahmottaa. Kun he lähtivät ajamaan Stallingesta reilu tunti sitten, ei satanut muttei paistanutkaan. Kuinkas muutenkaan. Hän oli odottanut viikonloppua saaristossa ja kauniita ilmoja. Hän oli odottanut, että pääsisi kävelemään Strömmingsön ympäri ja ehkä istumaan laiturilla ja paistattelemaan kevätauringossa. Että saisi olla muiden seurassa ja iloita vähän.
Kesä saaristossa on jatkoa Joulu saaristossa -romaanista tutun Marian tarinalle. Nyt ollaan – yllätys, yllätys – edetty joulusta kesään. Saaristomaisema, johon edellisessä osassa tutustuttiin, on tietysti viehättävimmillään keskellä lämpöä ja valoa, mutta Maria ei edelleenkään tiedä, miten tienaisi elantonsa. Nyt hänen rinnallaan on kuitenkin aiemmin tutuksi tullut Johan, joka päättää jättää kansainvälisen uransa ja palata kotimaahansa. Tai no, päättää ja päättää.
Maria saa Johanin myötä kaupanpäällisenä myös tämän äidin, Monan. Mona on menettänyt puolisonsa jonkin aikaa sitten ja tuntee olonsa yksinäiseksi. Entisaikojen ystävien kohtaaminen ja hieman erikoinen kirjekoukero saavat nekin Monan miettimään loppuelämänsä suuntaa, ja hänkin päätyy saaristoon pieneen mökkiin ja lähelle poikaansa. Mona käyttääkin sitten aikaansa esimerkiksi sen pohtimiseen, minkälaista huomiota saa pojaltaan.
Maria ideoi saaristoon kesäleirin, joka fokusoituu leppoisaan kesäelämään viljelyksineen ja hyvine ruokineen. Idean myötä saarelle saapuu sekalainen joukkio ihmisiä, joista eritoten Folke on Monan mielestä ärsyttävä. Mutta toimeen täytyy yrittää tulla, ja ehkäpä Folkella on jokin syy olla ärsyttävä.
Tämän kirjan äärellä opin, että pitäisi palata lukemaan aiempia postauksia eikä vain ajatella, että saaristomaisema itsessään palkitsee. Sarjan avausosan tapaan tässäkin romaanissa tökkii suuresti kieli. En tiedä, onko osasyyllinen tekoälyavusteinen käännös vai mikä, mutta yritän jatkossa pysyä etäällä Nuanxed-suomennoksista. Dialogin kankeus sai myös miettimään, onko teos alkujaan omakustanne, jossa kustannustoimittajaan ei ole haluttu tai voitu panostaa. Sitä en ryhtynyt selvittämään vaan yritän ottaa nyt viimein opikseni. Jos kirjoitan jossain vaiheessa Saariston syleilyssä -sarjan kolmannesta osasta, minua saa vapaasti muistuttaa tästä kirjoituksesta.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.