Kirjakaapin kummitus

Tietysti Adam suostuu. Susanne on hyvä taivuttelemaan, jopa vähän pelottavakin sille päälle sattuessaan samaan tyyliin kuin äitinsä Brittakin oli ensi alkuun ollut, ennen kuin häneen tutustui kunnolla. Ajatus paluusta Lindöhön on itse asiassa aika kutkuttava, vaikka paikka ei voi koskaan enää ihan samalta tuntuakaan. Brittan hautajaisissa Adam ja Karlsson sopivat kättä päälle lyöden, että Adam palaisi Lindöhön kesäksi töihin, ja Mikael puolestaan lupasi, että talossa olisi hänelle aina yösija. Eivät ne suinkaan tyhjiä puheita olleet, mutta pandemia sekoitti pakan, ja jokainen katosi omaan kuplaansa, Adamkin. Hän oli niin korviaan myöten rakastunut Saraan, että muutti Tukholmasta Uppsalaan, kun Sara sai sieltä opiskelupaikan. Ehdotus yhteen muuttamisesta tuli Saralta, tosin Adam oli asiasta yhtä innoissaan. Muutto kuitenkin vei hänet kaikin tavoin kauemmas Lindöstä ja sikäläisistä tutuista, eikä hän ole käynyt siellä Brittan hautajaisten jälkeen. Niistäkin on ikuisuus. Brittan kanssa vi...

– Suuresta asiasta, ytimestä on vaikea sanoa mitään uutta, Maria sanoi ystävällisesti. Hän oli miettinyt asiaa, ajatellut vaikkapa rakkautta. Siitäkin oli kovin vaikea puhua uusin sanoin, ja silti se oli kaiken alku, ihan kaikkea se oli. Tämän ymmärryksen saaneena hän lohdutti sanojen mestaria: – Sanat tuppaavat vaan loppumaan. Laura Lähteenmäki: Marian kirja WSOY 2025 kansi Ville Laihonen 358 sivua Tämänvuotinen naistenviikko päättyy minun osaltani upeaan kirjaan naisesta suurmiehen rinnalla: Marian kirja  kertoo Maria Piponiuksesta (1823–1868), joka tapasi lääkäri Elias Lönnrotin Kainuussa 1840-luvun lopulla. Pariskunta meni naimisiin Oulussa vuonna 1849 ja liitto päättyi Marian kuolemaan parikymmentä vuotta myöhemmin. Eliaksesta Maria sai puolison, joka rakastaa ja jota rakastaa. Eliaksen kanssa Maria jakoi suurimman osan aikuisiästään ja sai elämän, joka olisi kenties voinut olla toisenlainenkin mutta yhtä kaikki, hyvä siitä tuli. Kun epätodennäköisin tapahtuu, kun kananmunassa...

Doris kiiruhti takaisin tiskin taakse ja silmäili lomakkeen läpi. Se oli juuri sellainen kuin piti, sinistä mustetta oikeissa laatikoissa ja suttuinen nimikirjoitus tyhjässä tilassa viivan yllä. Doris oli allekirjoittanut samankaltaisen sopimuksen kuukausia aiemmin lyhyen työhaastattelunsa päätteeksi. Paperin allekirjoittaminen perustui molemminpuoliseen ymmärrykseen, ettei mustaa valkoisella merkinnyt mitään. Laillinen työskentely maassa edellytti tyhjien ruutujen ja viivojen täyttämistä. Mutta elämä oli lyhyt, ja joskus onni oli otettava omiin käsiin. Vielä samana iltapäivänä sopimuksen allekirjoittamisesta Doris oli saanut rintaansa kultaisen nimikyltin, jossa luki kuka hän oli. Sitä vartenhan hän oli tullut New Yorkiin, tullakseen joksikin. Doris kuulosti siihen tarkoitukseen sopivalta nimeltä. Katri Naukari: Hienon elämän illuusio WSOY 2025 239 sivua Televisiosta tutun taikurin Scott Demonin tähtiloiste on himmentymässä. Hänen vaimonsa Rafaela tekee töitä, jotta legendaariset esit...

Rakastan Jesseä, rakastan tätä miestä. Kukaan ei tunne minua yhtä hyvin kuin Jesse eikä kukaan rakasta minua niin kuin hän. Minulla on elämässäni toinenkin rakkaus, mutta se on erilainen. Se ei ole samanlaista, se ei ole juuri tämä rakkaus. Se on parempaa ja huonompaa. Mutta se varmaan onkin jujuna kahden ihmisen välisessä rakkaudessa, sitä ei voi toisintaa. Rakkaus on aina erilaista, jokaisen ihmisen kanssa ja jokaisella kerralla. Silloin on itsekin erilainen. Taylor Jenkins Reid: Vain kahdesti elämässä Gummerus 2024 alkuteos One True Loves  2016 suomentanut Päivi Pouttu-Deliére äänikirjan lukija Rosanna Kemppi kesto 11 t 15 min Naistenviikkohaaste 2025 jatkuu, ja tällä kertaa vuorossa on Taylor Jenkins Reidin romaani Vain kahdesti elämässä . Sen päähenkilö ja minäkertoja on Emma, joka on kokenut joitakin vuosia aiemmin valtavan menetyksen: vain hieman ennen ensimmäistä hääpäivää Emman puoliso lähti matkalle, jolta ei palannut koskaan. Helikopterionnettomuus suisti kolmekymppisen...

Britta on melkein torkahtanut virkatun peittonsa alle, mutta on niin mukavaa istua ajattelemassa, kuinka hyvin kaikki on sujunut ja miten hauskaa on tulossa. Mikään ei voi estää häntä kokemasta viimeistä kesää Lindössä. Ei edes jalka, jota juuri nyt juilii kiukkuisesti, siksi varmaan, että hän on ollut viime päivinä niin paljon menossa. Hän kohottautuu varovasti ja vispaa jalkaa saadakseen veren kiertämään. On toden totta hyvä, että matka lykkäytyi huomiseen, tänään olisi ollut vaikea matkustaa, kun jo kenkien pukeminen olisi ollut ponnistus huolimatta siitä, että hän on ostanut uudet ja pehmeät kävelykengät, joihin jalat voi vain sujauttaa sisään. Eleonore Holmgren: Viimeinen kesä Minerva 2023 alkuteos Sista sommaren  2021 suomentanut Katariina Kallio kansi Jatta Hirvisaari äänikirjan lukija Maria Kuusiluoma kesto 13 t 25 min Britta on 86-vuotias. Hän haaveilee vielä yhdestä kesästä rakkaassa talossaan Tukholman saaristossa, mutta kukaan ei varsinaisesti kannusta häntä lähtemään k...

Ajatella, Aina mietti, tätä maisemaa olen katsellut niin kauan, että se on muuttunut osaksi minua ja minä osaksi sitä, mutta nyt olen lähdössä pois eikä mikään tule enää koskaan olemaan kuten ennen. Se oli hauska ja lämmittävä ajatus, jonka Aina olisi halunnut kirjoittaa ylös, että muistaisi sen vielä myöhemmin, kun miettisi näitä aikoja ja jännittävää vaihetta, jonka oli saanut kokea elämässään. Jenna Kostet: Sinisiipisten saari Aula & Co 2025 kansi Sanna-Reeta Meilahti 271 sivua Tuulevi luotsaa tämänvuotista kirjablogien naistenviikkohaastetta , ja minä aloitan viikon historiallisella romaanilla: Sinisiipisten saari  vie lukijansa 1930-luvulle ihastuttavaan Turun saaristoon. Romaanin päähenkilö on Aina Ahlgren, joka on elänyt tätiensä tarkan katseen alla ja kokenut, että serkut saavat kokea enemmän kuin hän on koskaan saanut. Nyt on kuitenkin Ainan hetki. Hän joutuu yllättävään tilanteeseen hevosen pillastuttua, ja sen seurauksena hän saa työtarjouksen, joka vie hänet saarist...

Nuorena mikään tehtävä ei tuntunut liian suurelta, me rakastimme omia voimiamme. Maalasin suurta ja voitokasta mutta nyt haluan pienempää, eikä Rijnvliet ole siihen tyytyväinen. Hän on ylisuurten ideoiden mestari, kunhan muut vain toteuttavat ne, hän löytää kyllä sopivat tekijät. Siksi ihmettelen, miten hän on tullut kiinnittäneeksi huomionsa niinkin pieneen olentoon kuin Jacob. Joel Haahtela: Sielunpiirtäjän ilta Otava 2025 kansi Päivi Puustinen äänikirjan lukija Anssi Niemi kesto 3 t 5 min 1600-luku ja Hollanti. Ikääntynyt taiteilija työstää salaperäistä maalausta ja ottaa oppipojan, joka on kovin lahjakas. Oman elämän ja uran illassa taiteilija saa odottamatonta iloa siitä, kun saa seurata nuoren lupauksen Jacobin työtä. Sitten kaupungissa syttyy tulipalo, joka vaikuttaa kaikkiin. Sielunpiirtäjän ilta  on kaunis romaani taiteesta, taiteen tekemisestä ja elämänkulusta. Se kuvaa levollisesti ja ymmärtäen ihmistä, joka tietää, että on aika astua sivuun ja tehdä tilaa muille. Sivuun...

Minun oli herätettävä pojassani halu tulla takaisin, saatava vesi herahtamaan hänen kielellään näyttämällä kaikki se mistä hän jäisi paitsi, jos pysyisi koomassa. Valettava häneen elämänhalua. Hanke oli mieletön, mutta se oli toteutettavissa. Olin siitä vuorenvarma. Julien Sandrel: Unelmien lista Tammi 2021 ranskankielinen alkuteos La chambre des merveilles 2018 suomentanut Lotta Toivanen kansi Emmi Kyytsönen äänikirjan lukija Krista Kosonen kesto 5 t 44 min Thelman tavallinen arki kiireineen keikahtaa hetkessä ylösalaisin. Hän on ulkona poikansa kanssa ja puhuu puhelimessa työasioita, kun 12-vuotias Louis joutuu vakavaan onnettomuuteen. Louis jää rekan alle ja päätyy sairaalaan, Siellä hän makaa koomassa eikä kukaan tiedä, herääkö hän vai ei. Thelma ja Louis (yhteys Thelma ja Louise -kulttielokuvaan on ilmeinen) ovat pieni perhe, jossa ovat vain he ja osin myös Thelman äiti, jonka kanssa yhteys ei aina ole mutkaton. Ajatus lapsen menettämisestä on musertaa Thelman, ja hänen on keksitt...

Jo tuo ensimmäinen sivu teki minuun vaikutuksen ja nosti voimalla pintaan tunteen, joka oli jossain muodossa ollut minussa jo pitkään, mutta jota yhtäkkiä, pienessä baarissa Kreuzbergissä, en voinut enää sivuuttaa: halusin kirjoittaa enemmän. En vain päiväkirjaa, kirjeitä, runojen yritelmiä ja tarinoiden alkuja, vaan jotain kokonaista. Halusin kurottaa tekstin avulla pidemmälle, jonkin toiselle puolelle, luoda Leijojen kaltaisen tarinoiden kudoksen, joka paljastaisi ihmisistä sellaista, mitä muuten olisi mahdoton nähdä. Halusin kuvata pinnan alla liikahtelevia voimia, tunteita ja ajatuksia, kirjoittamalla tavoittaa jotain oleellista ihmisenä olemisesta ja perheestä. Mitä tuo oleellinen oli ja miksi juuri perheestä, sitä en vielä tiennyt, mutta halusin tietää. Helmi Kekkonen: Näin minä sen kirjoitin Kosmos 2025 167 sivua Olen tähän mennessä pitänyt oikeastaan kaikista Helmi Kekkosen teoksista, jotka olen lukenut. Vieraat  teki vuosia sitten suuren vaikutuksen ja viimeksi LIV! sai m...

– Mennään, Loja kuiskasi, mutta Mathilda tarrasi hänen käteensä ja näytti pinnistelevän kuullakseen paremmin, sillä tanskalainen kysyi Jarlilta jotakin. – Varmasti molemmat, Jarl sanoi. – Kumpikin sai sellaisen vaimon jonka tarvitsee. Tai peräti ansaitsee. Puheen nuotista päätellen tanskalainen kysyi taas jotakin, ja nyt Lojaakin harmitti ettei siitä saanut selvää. – Niin, Jarl sanoi. – Mutta muuta hän ei sitten olekaan. Hän on vain kaunis. Milla Ollikainen: Mathilda WSOY 2025 kansi Ville Laihonen äänikirjan lukija Krista Kosonen kesto 6 t 30 min Milla Ollikaisen historiallinen romaani Mathilda  kertoo kahdesta naisesta: nimihenkilö Mathilda saa rinnalleen Lojan, oikeastaan myös seuraajakseen. Mathilda nimittäin on arkkitehti Eliel Saarisen ensimmäinen vaimo, Loja toinen. Avioero ei suinkaan tarkoita kuitenkaan sitä, että ensimmäinen vaimo lähtee ja toinen saapuu, vaan naiset elävät hyvinkin rinnakkain. Mathilda menee naimisiin Lojan veljen Herman Gezeliuksen kanssa, ja koska Gezel...