Siirry pääsisältöön

Ann Patchett: Hollantilainen talo

Hollantilainen talo oli paikka, jossa nuo hollantilaiset, joiden nimeä on mahdoton ääntää, asuivat. Tietyistä kulmista ja tietyltä etäisyydeltä katsottuna se näytti leijuvan kymmenen senttiä maanpinnan yläpuolella. Lasisia pääovia ympäröivät lasipaneelit olivat näyteikkunan kokoisia ja niitä pitivät paikoillaan takorautaköynnökset. Ikkunoista aurinko sekä pääsi sisään että heijastui takaisin isolle nurmikentälle.

Ann Patchett: Hollantilainen talo
WSOY 2021
alkuteos The Dutch House 2019
kannen maalaus Noah Saterstrom
suomentanut Laura Jänisniemi
343 sivua
äänikirjan lukija Santeri Kinnunen
kesto 11 t 10 min

Aika harvoin tulee kirjaa valittua pelkästään kannen perusteella. Ann Patchettin Hollantilainen talo kuitenkin osui silmiini Storytelin kirjavinkkejä selaillessa. Noah Saterstromin maalauksen värit ja tytön intensiivinen katse herättivät huomioni, ja kun sisältökuvauskin vaikutti mielenkiintoiselta, klikkasin kirjan hyllyyni.

Kuten romaanin nimestä voi päätellä, on hollantilainen talo tarinassa merkityksellinen. Sinne muuttavat jo lapsena Danny, teoksen minäkertoja, ja hänen sisarensa Maeve. Maeve on veljeään kahdeksan vuotta vanhempi ja siten paremmin perillä monista asioista, joita veljen on vaikea ymmärtää. Maeve esimerkiksi tietää sen, että sisarusten äidille majesteettinen ja ympäristöstään erottuva asuinrakennus ei ollut varsinaisesti iloinen yllätys. Isä Cyril taas kuvitteli tekevänsä vaimonsa onnelliseksi hankkimalla kolmekerroksisen ja hulppean talon perheelleen.

Onnea rakennus ei perheelle tuo. Maeven ja Dannyn äiti päätyy jättämään perheensä, eikä talo liene vähäisin tekijä päätöksen taustalla. Isä tuo taloon uuden vaimonsa, Andrean, joka on kuin saduista tutun pahan äitipuolen ruumiillistuma. Sisarukset joutuvat jättämään talon, mutta talo ei jätä heitä. He palaavat talon luokse aina vain uudelleen – se on kuin jokin luokseen imevä voima, jota sisarukset eivät voi vastustaa.

 Hollantilainen talo on kirjanakin kuin jokin luokseen vetävä voima. Siinä on vahvaa imua, joka kiskaisee mukaansa heti alusta lähtien intensiivisellä tunnelmallaan. Sisarusten lapsuudenkoti on mystinen ja ikään kuin yksi tarinan henkilöistä. Tuntuu, että kun maailma muuttuu vuosikymmenten aikana paljon, talo pysyy ja kantaa mukanaan muistoja ja historiaa. Vaikka Maeve ja Danny joutuvat talon jättämään, se säilyy osana heidän elämäänsä.

Ann Patchettin romaani on useille vuosikymmenille sijoittuva melankolinen perhetarina, joka kertoo elämän kokoisista valinnoista. Se saa pohtimaan, mikä merkitys on omaisuudella, voitoilla ja menetyksillä. Mitä lopulta jää jäljelle?

Ann Patchettin romaanista kirjoittaa myös Katja.

Kommentit

  1. Olen jostain syystä röyhkeästi sivuuttanut tämän kirjan sen kummemmin siihen tutustumatta, vaikka kirja on nimenä hyvin tuttu (täällä tosi näkyvästi markkinoitu). Kirjan nimi on jotenkin niin vaisu, ettei se ole innostanut tutkimaan kirjaa tarkemmin. Aika hölmöä, sillä tämähän vaikuttaa sellaiselta kirjalta, josta voisin pitää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en tähän muuten olisi varmaan kiinnittänyt ollenkaan huomiota, ellei tuo kansi olisi osunut silmiin Storytelissa. Nimi ei tosiaan herätä kauheasti kiinnostusta.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok