Siirry pääsisältöön

Kesään sopivia romaaneja perijättäristä

Sitten näin jo kahvilan, taivaan kiitos. Se odotti tutulla paikallaan kuin turvasatama: en muistanut koskaan ilahtuneeni sen näkemisestä yhtä paljon. Paluu Carrawenin rannalle ei ollut milloinkaan tuntunut yhtä tervetulleelta vaihtelulta. Helpotukseen sekoittui kuitenkin myös huolta, kun käännyin pienelle parkkipaikalle kahvilan takana. En ollut vieläkään kunnolla sisäistänyt kaikkea: että omistin kahvilan eikä Jo enää ollut täällä. (Lucy Diamond: Rantakahvila)

Lucy Diamond: Rantakahvila
Otava 2021
alkuteos The Beach Café 2011
suomentanut Eeva Parviainen
äänikirjan lukija Maija Lang
kesto 13 t 49 min

Frida Skybäck: Kirjakauppa Thamesin varrella
WSOY 2021
alkuteos Bokhandeln på Riverside Drive 2018
480 sivua

Sattumoisin tartuin samoihin aikoihin kahteen hyvänmieliseen romaaniin, joiden lähtökohdat liippaavat läheltä toisiaan. Lucy Diamondin Rantakahvilan päähenkilö Evie Flynn perii Jo-tädiltään yllättäen rantakahvilan. Frida Skybäckin Kirjakauppa Thamesin varrella -romaanin päähenkilö Charlotte taas perii tuntemattomaksi jääneeltä Sara-tädiltään lontoolaisen kirjakaupan. 

Molempien naisten elämä luonnollisesti mullistuu täysin, vaikka kumpikin ajattelee aluksi hankkiutua eroon uudesta omistuksestaan ja jatkaa elämäänsä entiseen tapaan: Charlotten elämä on Ruotsissa ja takana on juuri kivulias toipuminen puolison yllättävästä menehtymisestä; Evie taas ajattelee jatkavansa pätkätyöläisen elämää Oxfordissa järkevän Matthew'n puolisona. 

No, ei ole mikään järisyttävä juonipaljastus kertoa, että kumpikin päätyy luopumaan myyntiaikeistaan ja ottamaan haasteen vastaan: sekä rantakahvilan että kirjakaupan toiminnot täytyy saada kuntoon, jotta yritystoiminnasta tulee kannattavaa ja tätien perinnöt saavat jatkaa elämäänsä. 

Sekä Evie että Charlotte kohtaavat uusia tuttavuuksia, joiden joukosta löytyy joku, joka saa sydämen sykkimään hieman nopeammin. Molemmat myös kohtaavat vastahankaa ja vastoinkäymisiä, mutta myös onnellisia tuulahduksia. Juonenkulku on kummassakin teoksessa pääpiirteissään ennalta arvattava, tosin Skybäckin teokseen on sivujuonteena lisätty kertomus menneisyydestä ja Charlotten salaperäisestä taustasta, mikä tuo teokseen vähän erilaista vivahdetta verrattuna Diamondin teokseen, joka pysyy tiukasti nykyajassa ja jossa Jo-täti tulee esille lähinnä Evien muistojen kautta.

Martinique silitti varovasti yhteen nojatuoliin unohtunutta Joyce Carol Oatesin Blondia ja tyrkkäsi sen sitten oikeaan paikkaan Louisa-hyllyssä. Vaikka hän yritti pysyä positiivisena, hän ei voinut olla miettimättä huolestuneena, mitä Charlotte kirjakaupasta ajattelisi. Itse hän oli aina pitänyt Riversidea yhtenä Lontoon kauneimmista paikoista. Hän rakasti sen hurmaavaa 1900-luvun alun sisustusta: tummasta puusta käsin veistettyjä listoja, massiivista lankkulattiaa, vanhaa avotakkaa ja sen vihreää marmorireunusta ja myymälän upeaa näkymää eli Thamesin, mutta hän näki myös sen kaikki puutteet. (Frida Skybäck: Kirjakauppa Thamesin varrella)

Sekä Rantakahvila että Kirjakauppa Thamesin varrella ovat molemmat oikein hyviä valintoja kesäiseksi rantaseuraksi tai riippumattokaveriksi. Kummassakin on lempeä, kesään oivasti sopiva tunnelma, jos toki jälkimmäinen teos on hieman ensin mainittua tummasävyisempi. Molemmissa kerronta etenee sujuvasti, ja erityisesti Diamondin romaani on hyvinkin sujuvaa luettavaa. Skybäckin kerronta on melko laveaa mutta toimivaa sekin.

Frida Skybäckin romaanissa yhdistyvät kiehtovalla tavalla kirjat ja Lontoo, joten niistä viehättyvän kannattaa teokseen tarttua. Diamondin teoksessa taas kahvila asettuu cornwallilaiselle rannalle, joten sellaisesta miljööstä ilahtuvan on hyvä ottaa Rantakahvila luettavakseen. Ja toki molempien romaanien romanttinen twisti on myös oiva lisä sellaista kaipaavalle.

Kirjakauppa Thamesin varrella on luettu ainakin näissä blogeissa: Kirja vieköön! ja Kirjasähkökäyrä. Minna puolestaan on lukenut Rantakahvilan jo vuosia ennen suomennoksen ilmestymistä.

Helmet-lukuhaasteessa Rantakahvila asettuu kohtaan 6. Kirja kertoo rakkaudesta, ja Keski-kirjastojen lukuhaasteessa Kirjakauppa Thamesin varrella kuittaa kohdan 20. Kirjassa esiintyy kirjakauppias.

Kommentit

  1. Ehkä kommenttini jäi jonnekin matkalle... Totesin, että Kirjakauppa Thamesin varrella oli minusta superviihdyttävä, mutta Rantakahvila minulle liiankin kepeä ja ehkä vähän tylsä. Toivottelen ihanaa juhannusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle taas Rantakahvila toimi hieman kirjakaupparomaania paremmin. Ehkä jossain toisessa hetkessä olisi ollut toisin.
      Kiitos, ja ihanaa juhannusta myös sinulle!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o