Rouva Kukk astui huoneeseen, joka ilmeisesti oli kuulunut talon isäntäväelle. Siellä oli suuri parisänky, rouvan kampauspöytä ja runsaasti muita komeita huonekaluja. Hän käveli ympäriinsä, kokeili kankaita ja muita pintoja ja hengitti sisäänsä huoneen tunnelmaa. Mitä ikinä täällä oli tapahtunutkaan, mitä tahansa muistoja entisistä asukkaista tänne oli jäänyt, sen kaiken piti nyt väistyä. Rouva Kukk ei ollut halukas jakamaan huonettaan tai taloaan aaveiden kanssa.
Mart Sanderin historiallinen romaani Ilolinnut valikoitui luettavaksi lukupiiriimme. Ilman sitä tuskin olisin tullut romaaniin tarttuneeksi – en ollut jostain syystä noteerannut teosta lainkaan, vaikka kuvittelenkin usein olevani aika hyvin kartalla suomeksi julkaistusta kaunokirjallisuudesta.
Ilolinnut avaa Rouva Kukkin tytöt -sarjan, jonka muutkin osat Petosten talo ja Naisten sota ilmestyivät suomeksi viime vuonna. Trilogia sijoittuu 1930- ja 1940-lukujen taitteeseen Tallinnaan, missä rouva Kukk pyörittää pientä bordellia. ”Herrainklubi” osoittautuu keskeiseksi paikaksi, kun poliittinen ilmapiiri kiristyy ja juonittelu lisääntyy.
Viron historia on eittämättä kiinnostavaa varsinkin tässä maailmanajassa, kun suuren itänaapurin mielenmaisema on jälleen kerran ollut esillä laajasti. Se tosin tekee romaanin lukemisesta myös hitusen ahdistavaa, sillä teoksen äärellä ei voi olla löytämättä yhtymäkohtia nykyaikaan. Toisaalta ei myöskään voi olla miettimättä, miten vähän historiasta opitaan. Siinä mielessä Ilolinnut on tärkeää luettavaa: fiktiivisellä kertomuksella on yhtymäkohtansa todellisuuteen ja on hyvä, että menneisyydestä muistutetaan.
Valitettavasti kokonaisuus jää kuitenkin epätasaiseksi. Paikoin tuntuu, että historiallisen romaanin sijaan lukee historiallista raporttia. Henkilöt jäävät etäisiksi ja bordelli ympäristönä paperinmakuiseksi. Toki etunsa siinäkin: ahdistavuus ei pääse nousemaan kovin suureksi, kun tapahtumia katselee kauempaa.
Tämä sarja on kiinnostanut juuri historian vuoksi.
VastaaPoistaHistoria tässä onkin hyvin esillä.
PoistaMinullakin tämä on siinä kuuluisassa vahva ehkä -pinossa. Kiinnostaa sekä Viron historia että bordellielämä, ehkä hyvä että jälkimmäisen sijasta keskitytään ensimmäiseen 😁 Kiva tietää että kirja kasvaa trilogiaksi.
VastaaPoistaKyllä tuo painotus on ihan kohdillaan noin. :)
PoistaSarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat odotelleet jo tovin yöpöydällä. Harmi, jos ei ole ihan onnistunut romaani, mutta pitää kyllä silti itsekin kokeilla :)
VastaaPoistaLukupiirissämme moni intoutui ottamaan koko trilogian kerralla lukuun, minuun tämä ei vain niin paljon vedonnut. Kannattaa siis kokeilla. :)
Poista