Siirry pääsisältöön

Julia Phillips: Katoava maa

Hänen murheensa. Toivomus oli yksinkertainen – Aljona, Sofia – ja hirvittävän hetken ajan hän salli itsensä uskoa siihen, uskoa että hän ja Nataša ja Chegga ja hänen ystävänsä tosiaan saisivat tytöt palaamaan kotiin, että poliisipäällikkö ja muut poliisit onnistuisivat viimeinkin, että hänen perheensä palaisi ennalleen. Että Lilian perheenjäsenet löytäisivät kadonneen tyttären ja sisaren. Että hekin saisivat toipua.

Julia Phillips: Katoava maa
Siltala 2021
alkuteos Disappearing Earth 2019
suomentanut Hilkka Pekkanen
kansi Miika Immonen
320 sivua
äänikirjan lukija Sanna Majuri
kesto 12 t 15 min

Sisarukset katoavat jälkiä jättämättä koillisvenäläisestä kaupungista. Poliisi etsii heitä, mutta tuloksia ei synny, koska ainoa mahdollinen silminnäkijäkään ei isommin pysty auttamaan – eikä poliisi hänen todistukselleen juuri arvoa anna. 

Tyttöjen äiti elää aikaa ennen ja jälkeen kohtalokkaan päivän. Hän miettii, mitä olisi voinut toisin, ja samaan aikaan elämä jatkuu. Tyttöjen selittämätön kohtalo kuitenkin varjostaa koko yhteisöä ja herättää pelkoa erityisesti naisissa. 

Aljonan ja Sofian katoaminen herättää laajaa huomiota. Heidän katoamisestaan uutisoidaan laajalti, ja näkyville asetetaan tiedotteita kadonneista lapsista. Samalla avautuu se, miten monin tavoin sukupuoli, asema ja etninen tausta vaikuttavat ihmisiin ja heidän mahdollisuuksiinsa. Hyväosaisen perheen lapset ovat näkyvissä aivan eri tavoin kuin toisen perheen.

Katoavan maan äärellä ymmärsin, kuinka vähän olen lukenut nykyajan Venäjälle sijoittuvaa kaunokirjallisuutta. Tarinan miljöössä on jotain tuttua mutta samaan aikaan jotain uutta, ja huomaan, miten tärkeää on nähdä itänaapuriamme kuvattuna tässä ajassa. Miljöö on rakennettu taitavasti ja yksityiskohtia tuodaan esille siten, että kokonaisuus vakuuttaa.

Hämmästyn sitä, että tarinan takana on amerikkalainen kirjailija, niin vakuuttavasti romaanin maailma on rakennettu. Phillips on työskennellyt tutkijana Kamtšatkan niemimaalla, mikä varmasti selittää asiantuntevaa syrjäisen miljöön kuvausta.

Pidän paljon teoksen intensiivisyydestä. Vaihtuvat näkökulmat eivät haittaa edes äänikirjan äärellä, sillä eri hahmot vievät mukanaan ja kaiken yllä leijuu henkilöitä yhteen sitova kysymys kadonneista tytöistä eräänlaisena varjona. Kyse ei ole niinkään tyttöjen etsinnästä vaan siitä, miten tieto heidän katoamisestaan vaikuttaa muihin. Loppua kohden tuntuu suorastaan rikokselta jättää teos kesken, kun polte saada kysymykseen vastaus alkaa olla lähes piinaava.

Huomasin Katoavan maan Instagramista, enkä tiennyt siitä paljoa ennen kuin otin tarinan kuunteluuni. Rohkenen suositella.


Kommentit

  1. Kiitos vinkistä, tämä oli uusi tuttavuus! Nyky-Venäjälle sijoittuvia kirjoja ei ole kyllä tullut paljoa luettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä: tuntuu, että historiallisia teoksia Venäjältä kyllä riittää, mutta nykyaikaan sijoittuvia olen kohdannut harvemmin. Tämä on monin tavoin kiinnostava teos.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat