" – Minä olen miettinyt, Sarah sanoo rötköttäessään sohvan toisessa päässä. – Töissä on yksi uusi tyyppi, ja minusta tuntuu, että sinä voisit pitää hänestä.
– Minä en halua muita kuin bussipojan, sanon ja huokaisen teatraalisen pateettisesti.
– Mutta mitä jos löydät hänet ja hän onkin idiootti? Sarah kysyy."
Romantiikan nälkäiselle tässä on nyt jotain! Kansikuvasta lähtien Josie Silverin romaani Ole minun tarjoaa suuria tunteita siirapilla makeutettuna – jonkun makuun makeutta on varmasti liikaakin, toisen makuun juuri sopivasti.
Romaanin keskiössä on parikymppinen Laurie, joka näkee bussipysäkillä miehen ja rakastuu sydänjuuriaan myöten. (Tässä on pieni kompastuskivi, jos lukija ei usko pikarakastumiseen, jota voi vaalia mielessään kevyesti vuodenkin verran.) Sitten tietenkin käy niin, että lopulta Laurie tapaa kaihoamansa mystisen miehen, Jackin, mutta pariskunnan välillä on aika iso este. (Mitäpä kerrottavaa olisikaan, jos rakastuneet voisivat vajota toistensa syliin tuosta vain, vuoden odoteltuaan?)
Tarinassa on paljon ennalta arvattavia käänteitä, mutta kyllä tarina osaa myös yllättää käänteillään. Ja vaikka kertomuksessa on naiiviutta ja epäuskottavuutta, on siinä samalla jotain kovin hellyttävää ja suloista. Ole minun onkin mainiota luettavaa tai kuunneltavaa talvisiin hetkiin, kun kaipaa arjen keskelle pientä todellisuuspakoa ja romantiikkaa. Erityisesti romaani sopii joulun aikaan, sillä joululla on Laurien ja Jackin välillä varsin iso merkitys.
Romanttisesta rakkaustarinasta kertovat myös Kirsi ja Heidi. Helmet 2019 -lukuhaasteessa Ole minun asettuu itseoikeutetusti kohtaan 6, rakkausromaani.
– Minä en halua muita kuin bussipojan, sanon ja huokaisen teatraalisen pateettisesti.
– Mutta mitä jos löydät hänet ja hän onkin idiootti? Sarah kysyy."
Josie Silver: Ole minun Otava 2018 Alkuteos One day in December Kääntäjä Satu Leveelahti 429 sivua Äänikirjan lukija Kati Tamminen Kesto 12 t 38 min. |
Romantiikan nälkäiselle tässä on nyt jotain! Kansikuvasta lähtien Josie Silverin romaani Ole minun tarjoaa suuria tunteita siirapilla makeutettuna – jonkun makuun makeutta on varmasti liikaakin, toisen makuun juuri sopivasti.
Romaanin keskiössä on parikymppinen Laurie, joka näkee bussipysäkillä miehen ja rakastuu sydänjuuriaan myöten. (Tässä on pieni kompastuskivi, jos lukija ei usko pikarakastumiseen, jota voi vaalia mielessään kevyesti vuodenkin verran.) Sitten tietenkin käy niin, että lopulta Laurie tapaa kaihoamansa mystisen miehen, Jackin, mutta pariskunnan välillä on aika iso este. (Mitäpä kerrottavaa olisikaan, jos rakastuneet voisivat vajota toistensa syliin tuosta vain, vuoden odoteltuaan?)
Tarinassa on paljon ennalta arvattavia käänteitä, mutta kyllä tarina osaa myös yllättää käänteillään. Ja vaikka kertomuksessa on naiiviutta ja epäuskottavuutta, on siinä samalla jotain kovin hellyttävää ja suloista. Ole minun onkin mainiota luettavaa tai kuunneltavaa talvisiin hetkiin, kun kaipaa arjen keskelle pientä todellisuuspakoa ja romantiikkaa. Erityisesti romaani sopii joulun aikaan, sillä joululla on Laurien ja Jackin välillä varsin iso merkitys.
Romanttisesta rakkaustarinasta kertovat myös Kirsi ja Heidi. Helmet 2019 -lukuhaasteessa Ole minun asettuu itseoikeutetusti kohtaan 6, rakkausromaani.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.