Siirry pääsisältöön

Sohvi Kangasluoma: Sitten purjehdimme pohjoiseen – Merkintöjä arktisilta meriltä

Toisena purjehduspäivänä ohitimme Kodiakin saaret auringon laskeutuessa horisontin taakse ja jatkoimme matkaamme pidem­mälle kohti Alaskan niemimaata. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan purjehdimme etelään – mutta vain sen verran, että voisimme taas kääntyä pohjoiseen. Tuuli oli yltynyt, ja kun aamunkoitteessa heräsin neljän tunnin uniltani, saavuimme Geographical Harbour -nimiseen ankkuripaikkaan reivatulla purjeella. Paikka tunnetaan suuresta ruskeakarhupopulaatiota. Karhut tulevat lasku­veden aikaan rannalle syömään simpukoita. Saavuimme juuri oikeaan aikaan, sillä näimme heti kaksi valtavaa ruskeakarhua rannalla lekottelemassa, kaivelemassa simpukoita kivien alta ja nautiskelemassa. Karhut eivät olleet alkuunkaan kiinnostuneita veneestämme, joten vietimme tovin seuraten heidän simpukankaiveluaan. Ruskeat möllykät löntystelivät rannalla etsien hiekan alta aina lisää purtavaa. Jylhät vuoret reunustivat maisemaa, ja hetki oli maaginen.

Sohvi Kangasluoma: Sitten purjehdimme pohjoiseen
– Merkintöjä arktisilta meriltä
Atena 2026
valokuvat Juho Karhu
kartat Ari Suramo
313 sivua

Lukijalla on mahdollisuus päästä matkaamaan purjeveneessä arktisille merialueille liikahtamatta kotisohvaltaan. Mieleenpainuvan matkan tarjoaa Sohvi Kangasluoman ihastuttava tietokirja Sitten purjehdimme pohjoiseen, joka kuvaa kirjailijan ja hänen puolisonsa Juho Karhun elämää purjeveneessä. Tämä matka kannattaa tehdä!

Kaikki alkaa, kun kaksikko saa tietoonsa, että Kaliforniassa heitä odottaa vuosia hylättynä maannut purjevene. Tai ehkä kaikki alkaa siitä, kun tuo alumiininen purjevene pääsee kunnostustoimien kohteeksi pystyäkseen jälleen matkaamaan maailman merillä. Tai sitten kaikki alkoi jo siitä, kun Sohvi Kangasluoma tapasi tulevan puolisonsa, joka oli jo tottunut viettämään kesänsä veneessä. 

Loppujen lopuksi todellinen matka alkaa viimeistään siitä, kun Lumiksi nimetty vene lasketaan jokeen suuntanaan San Franciscon lahti, Golden Gate -silta ja pohjoinen. Kangasluoma ja Karhu päättivät purjehtia kunnostetulla veneellään kohti Suomea pohjoisen kautta: Alaskan ja Grönlannin sivuitse ja pitkin legendaarista Luoteisväylää. Eteläinen reitti Panaman kanavan kautta olisi myöskin ollut vaihtoehto, mutta pohjoisen ihmisiä kiehtoi pohjoinen. Ja niin käynnistyy matka, josta riittää kerrottavaa kirjan verran hyvinkin.

Sitten purjehdimme pohjoiseen kuvaa kauniisti ja mielikuvia houkuttavasti herättäen sitä, miten purjehtijat tekevät matkaansa ja pysähtyvät matkansa varrella eri satamissa, tutustuvat niin paikallisiin kuin muihin matkaajiin, ja viettävät yhden talven jäiden saartamina paikassa nimeltä Kangerluarsuk Tulleq. Sitten lukija pääsee seuraamaan, miten elämä tiivistyy varsin pieniin – ja varmasti myös mieltä tyynnyttäviin – askareisiin.

Sohvi Kangasluoma on ammatiltaan kansainvälisen politiikan tutkija, jota kiinnostavat erityisesti arktisen alueen ympäristökysymykset. Tämä tuo kirjaan erinomaista tietopohjaa, kun pariskunnan purjevene-elämän ohella teoksessa tarkastellaan muun muassa pohjoisten merialueiden merkitystä maailmanpolitiikassa ja jään merkitystä pohjoisen ihmisille. Kokemuskuvaukset ja tutkimustieto kulkevat teoksessa sopusoinnussa käsikkäin, mitä on ilo seurata. Kirjaa lukiessa tulee pohtineeksi, millaista voisikaan elämän yksinkertaistaminen olla ja minkälaista toisaalta on elää liikkuvaista elämää, jossa paikanvaihdokset ovat väistämättömiä.

Kevät on saapunut nopeasti. Yhtäkkiä päivät ovat niin pitkiä, että valoisa hetki jatkuu heräämisestäni aina siihen saakka, kun menen nukkumaan. Auringon ei tarvitse ikinä nukkua. Talven pimeys vaihtuu jatkuvaksi valoksi nopeudella, jossa kehoni tai mieleni eivät pysy mukana. Olemme talven ja kesän välissä. Oloni on nostalginen, kaipaan tänne, vaikka olemme vielä täällä.

Odotin kirjaa innolla kirjastosta, mutta koska sitä ei kuulunut, aloitin teokseen perehtymisen äänikirjaformaatissa. Äänikirjanakin teos tuntuu toimivan erittäin hyvin, mutta painetun kirjan saatuani uppouduin siihen entistä innokkaammin. Juho Karhun upeat kuvat ja Ari Sauramon hienosti havainnollistavat kartat täydentävät lukukokemusta niin, että suosittelen painettua kirjaa erittäin mielelläni.

Varmaan kävikin jo selvästi, että ihastuin tähän tietokirjaan todella suuresti. Suosittelen lämpimästi, jos matkaaminen merialueilla ja elämän hidastaminen ripauksella seikkailua hitusenkaan kiinnostavat.

Helmet 2026 -lukuhaaste: 25. Matkakertomus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...