Istahdamme ulos kuplivan lämpimään veteen. Allas on rakennettu kivistä. Piilotan itseni sen matalaan ja sameaan veteen niin nopeasti kuin pystyn. Juri tulee aivan lähelle, ja minua ujostuttaa. Ilta on jo kääntynyt pimeäksi yöksi, mutta Tokion valossa ei voi nähdä tähtiä. Kaupungin kadut ovat aivan selkämme takana, ja vain bambuaidat pitävät rauhattomuuden loitolla. Kaupungin säteilyn ja sinkoilun voi tuntea, mutta tunnelma kylpylässä on seisahtunut, muinainen.
Suomalainen Kauri matkustaa Japaniin, Tokioon, ja siellä hän tapaa majatalossa Jurin. Naisten välille syntyy omalaatuinen suhde, kun Kauri lähtee Jurin mukaan tämän kotiin. Onhan siellä odottamassa Takeo, Jurin insinööripuoliso, joka jakaa Kaurin kanssa kiinnostuksen moottoripyöriin ja vaimoonsa. Jälkimmäisestä mies tosin ei ole varma, aavistaa vähitellen jotain.
Karkuteillä on runoilijana ja runoaktiivina tunnetuksi tulleen Aura Kanerva Nurmen esikoisromaani. Kertomus vie japanilaiseen miljööseensä ja queer-maailmaan varmaotteisesti, siten että lukijana on helppoa antautua tarinan vietäväksi, asettua aistit avoimina tunnelmaan, joka on hyvin kiehtova.
Karkuteillä on matkakertomus, jossa toistuu monella tapaa lähteminen, pakeneminenkin. Sekä Kauri että Juri kamppailevat sen kanssa, missä heidän olisi hyvä olla, missä olisi oma koti. Molemmilla on menneisyytensä, joka pilkahtelee näkyviin sopivina häivähdyksinä silloin tällöin.
Samalla kysymys on siitä, minkälaisena näyttäytyy muiden silmissä. Onko näkyvä hyvällä vai hankalalla tavalla? Minkälaista on olla näkyvästi ulkomaalainen maassa, jossa jatkuvasti tuntee itsensä liian isoksi ja kömpelöksi? Mitä on olla osa jotain mutta kuitenkin oma erillinen itsensä?
Keinahdellen lähdemme liikkeelle, minua pelottaa hetken aivan hirveästi, mutta jotenkin pääsemme pieniltä teiltä leveille kaistoille. Lasken visiirin, kun tuuli yltyy isoilla teillä kovaksi. Näemme muitakin moottoripyöräilijöitä. Heitä nousee liittymistä valtateille mukaamme yhteiseen kulkueeseen.
Viihdyin Aura Kanerva Nurmen esikoisromaanin äärellä hyvin. Kirjailijan runoilijuus näkyy kokonaisuudessa hyvällä tavalla, sillä sanoittaminen on kaunista ja luontevaa. Karkuteillä on vahva esikoisteos, jonka tunnelma jää väreilemään mieleen.
Muualla: Kirsin Book Club.
Helmet 2025 -lukuhaaste: 32. Kirja liittyy jollain tavalla Tove Janssoniin.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.