Clare Mackintosh: Annoin sinun mennä ja Minä näen sinut

"Se tapahtuu silmänräpäyksessä. Nainen tuntee tyhjän tilan rinnallaan kun poika juoksee kotia kohti odottaen eteisen lämpöä ja ulkovalon loistetta. Maitoa, keksi, kaksikymmentä minuuttia televisiota. Kalapuikkoja iltaruuaksi. Heille on muodostunut oma rutiininsa jo ennen ensimmäisen lukukauden puoliväliä.
Auto ilmaantuu kuin tyhjästä. Märkien jarrujen vinkaisu, tömähdys kun viisivuotias poika iskeytyy tuulilasiin ja hänen vartalonsa pyörähdys ennen kuin se paiskautuu tielle."

Clare Mackintosh:
Annoin sinun mennä
(Gummerus 2017)
Alkuteos I let you go
Suomentaja Päivi Pouttu-Delière
418 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
kesto 13 t 42 min.

Clare Mackintoshin esikoisteos Annoin sinun mennä kiinnitti jossain vaiheessa huomioni, ja kun se osui silmiini Storytelin valikoimista, nappasin teoksen kuunteluun. Hieman tosin epäilytti, sillä tiesin, että tarina kietoutuu pienen pojan kuoleman ympärille. Onneksi pojan kohtalolla ei kuitenkaan liikaa mässäillä vaan huomio keskittyy enemmän siihen, mitä tapahtuu, kun pienen Jacobin yliajaja on kadonnut paikalta.

Jacobin sijaan trillerin keskiöön asettuu nainen, Jenna, joka pakenee pieneen Penfachin kylään Walesin rannikolle. Karu miljöö sopii hyvin yksinäisen ja murheellisen naisen mielenmaisemaan. Mutta mitä Jenna lopulta pakenee? Mitä hän suree? Alkuosan jälkeen seuraa käännekohta, joka onnistuu yllättämään.

Pelkäsin etukäteen, että pienen pojan kuolemalla mässäillään, mutta pelkoni osoittautui turhaksi. Sen sijaan en aavistanut, että trillerissä mässäillään niin paljon parisuhdeväkivallalla. Minulle vähempi olisi riittänyt vallan hyvin osoittamaan, kenen puolelle kannattaa asettua, ja koin väkivaltakuvaukset suorastaan vastenmielisiksi, koska en niiden kaikkien asemaa kyennyt ymmärtämään. Lisäksi arvasin melko hyvissä ajoin ennen loppuratkaisua, mistä yliajotapauksessa lopulta oli kysymys, joten suurta jännitystäkään tarina ei kyennyt minulle tarjoamaan.

Anneli piti kirjasta minua enemmän ja myös Marja suosittelee trilleriä.

"Mies hymyilee, ja pakotan itseni vastaamaan hymyyn. Mutta sydämeni jyskyttää, ja tuijotan mainosta. Siinä on sama varoitus puhelujen minuuttihinnoista kuin muissakin mainoksissa ja sen ylälaidassa numero 0809."

Clare Mackintosh:
Minä näen sinut
(Gummerus 2018)
Alkuteos I See You
Suomentaja Päivi Pouttu-Delière
413 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
kesto 13 t 25 min.

Vaikkei Annoin sinun mennä saanutkaan minua hurmaantumaan, jokin Clare Mackintoshin tavassa kuvata henkilöitään ja kuljettaa juonta sai minut tarttumaan myös kirjailijan toiseen suomennettuun teokseen. Edellisen teoksen tapaan Minä näen sinut on trilleri.

Tarinan päähenkilö on Zoe Walker, joka kiinnittää huomiota outoon lehtimainokseen. Mainoksessa on hänen oma kuvansa, ja yhteys seuranhakuilmoituksiin on ilmeinen, vaikkei täysin selvää olekaan, mitä mainostetaan. Kun selviää, että samankaltaisissa mainoksissa esiintyneitä naisia on joutunut rikoksen uhriksi, ymmärtävät sekä poliisi että Zoe, että kyseessä on laajempi rikosvyyhti.

Aivan mutkitta rikos ei selviä, ja matkalla kohti tarinan kliimaksia Zoen mieli heittää epäilyksen varjoa useaan suuntaan siihen tahtiin, että nainen alkaa itsekin epäillä kykyään tunnistaa epäilyttävät ihmiset. Lopulta käy - tietenkin - niin, että Zoe lankeaa luottamaan väärään ihmiseen ja ajaa vaaraan sekä itsensä että toisen henkilön. Kirjan loppu tarjoaa sellaista menoa, että tarinaa ei aivan helposti käsistään laske ennen kuin viimeiset sanat on lausuttu. Se, kuka kaiken takana lopulta oli, oli minulle todellinen ja suorastaan hyytävä yllätys.

Tästä Mackintoshin uusimmasta trilleristä ovat kirjoittaneet myös ainakin Annika, Leena ja Mai.

Helmet 2018: 17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa eli parisuhdeväkivaltaa (Annoin sinun mennä) ja 19. Kirja käsittelee vanhemmuutta (Minä näen sinut).