Ajatukseni jatkoivat pyörteilyään. Oli joka tapauksessa pääasia, että typerä ajatus vanhoillisista pitäjänkouluista oli vihdoin haudattu ja niiden sijalle senaatti ja keisari pyysivät yleisöltä uudistusehdotuksia. Sofien hullun miehen serkku, Uno Cygnaeus, oli ollut tässä asiassa kovasti innokas, ja hänen rohkeat ajatuksensa koko kansan koulusta herättivät kovasti huomiota. Koululaitos olisi hänen mielestään erotettava kirkosta. Lasten tulisi ymmärtää lukemansa ulkoa opettelun sijaan, ja myös tytöt tarvitsisivat kunnollista tiedollista oppia ja opettajattaret kunnon opetusta tehtäviinsä.
Thua Aallon historiallinen romaani Augustan tehtävä aloittaa Heurlinin koulu -sarjan ja perustuu todellisiin tapahtumiin. Päähenkilö Augusta Heurlin elää nuoruusvuosiaan ajassa, jota hallitsevat miehet. Sen Augustakin oppii mutta hän herää myös kyseenalaistamaan naisen asemaa kodin piiriin asettuvana hahmona, jota mies elättää.
Augusta on kuusilapsisen perheen tytär, jonka isä menehtyy yllättäen. Isä kannusti poikiensa ohella myös tyttäriään lukemaan, ja Augusta menettääkin hänessä paitsi tärkeän kannustajan myös ymmärtäjän. Vaikka äitikin on Augustalle tärkeä, on tämä enemmänkin kaavoihin kangistunut perinteisiin tukeutuja, joka ei käsitä saati hyväksy maailman muuttumista.
Muutoksia kuitenkin tapahtuu. Vaikka monen mielestä opiskeleva ja henkistä pääomaansa kartuttava nainen on kauhistus, alkavat toisenlaisetkin äänet vähitellen saada tilaa. Augusta ihmettelee tämän tästä, miksei nainen voisi tavoitella samanlaisia asioita kuin mies, ja kun tahto kansan sivistämiseen alkaa heräillä, ei hän ole ajatuksineen yksin. Suuret laivat kuitenkin kääntyvät hitaasti, ja Augustakin joutuu lopulta pohtimaan, voiko hän saada kaikkea haluamaansa vai onko hänen tehtävä valintoja.
Thua Aallon esikoisromaani tarjoaa mielenkiintoisen aikamatkan 1800-luvun puolivälin Turkuun. Naisnäkökulma tuo esille erityisesti sitä, miten rajattu naisen asema tuohon aikaan oli. Nykylukijaa ihmetyttää esimerkiksi se, kuinka nainen jättäytyy mieluummin sukulaismiehen elätettäväksi kuin rakentaa omaa elämäänsä, mutta aika on mikä on. Romaanissa tulee kirkkaasti näkyviin se, miten maailma muuttuu ja miten tuo muutos erottaa sukupolvia toisistaan. Augusta on paitsi melko hyväosaisesta perheestä myös lukenut ja sitä myöten edistyksellinen, ja hänen näkemyksensä vie hänet vähitellen kohti oman koulun perustamista.
Juuri edistyksellisyys romaanissa toisaalta myös mietityttää. En aivan saanut kiinni siitä, mistä Augustan varsin feministiset ajatukset kumpuavat – 1800-luvulle sijoitettuna ne tuntuvat paikoin jopa radikaaleilta ja sen vuoksi olisin kaivannut vankempaa pohjustusta päähenkilön mielenmaisemalle.
Olin hieman yllättynyt siitä, miten runsaasti tässä sarjan avauksessa pohjustetaan Augusta Heurlinin tulevaa uraa koulun johtajana. Mietin jo, että itse asiaan ei oikein päästä, mutta toisaalta pidin kiireettömyydestä – hyväosaisilla on tuolloin ollut kyllä aikaa ja samalla vakiintuneiden käytänteiden muuttuminen on vaatinut nimenomaan aikaa. Lienee siis paikallaan, että vuosia ei käydä lävitse pikakelauksella vaan Augustan kasvulle kohti tehtäväänsä annetaan aikaa. Pidin myös siitä, että romanttinen viritys ei vie kertomuksesta liikaa tilaa vaan tilan saa nimenomaan Augusta, joka on valmis rikkomaan itseensä kohdistuvia odotuksia ja luomaan jotain uutta.
Helmet 2026 -lukuhaaste: 27. Kirjassa on puutarha.
Minä nautin, kun kirjassa ei pidetty kamalaa kiirettä. 1800-luvun elämää Turussa oli kiintoisaa seurata.
VastaaPoista