Britta on melkein torkahtanut virkatun peittonsa alle, mutta on niin mukavaa istua ajattelemassa, kuinka hyvin kaikki on sujunut ja miten hauskaa on tulossa. Mikään ei voi estää häntä kokemasta viimeistä kesää Lindössä. Ei edes jalka, jota juuri nyt juilii kiukkuisesti, siksi varmaan, että hän on ollut viime päivinä niin paljon menossa. Hän kohottautuu varovasti ja vispaa jalkaa saadakseen veren kiertämään. On toden totta hyvä, että matka lykkäytyi huomiseen, tänään olisi ollut vaikea matkustaa, kun jo kenkien pukeminen olisi ollut ponnistus huolimatta siitä, että hän on ostanut uudet ja pehmeät kävelykengät, joihin jalat voi vain sujauttaa sisään. Eleonore Holmgren: Viimeinen kesä Minerva 2023 alkuteos Sista sommaren 2021 suomentanut Katariina Kallio kansi Jatta Hirvisaari äänikirjan lukija Maria Kuusiluoma kesto 13 t 25 min Britta on 86-vuotias. Hän haaveilee vielä yhdestä kesästä rakkaassa talossaan Tukholman saaristossa, mutta kukaan ei varsinaisesti kannusta häntä lähtemään k...
Ajatella, Aina mietti, tätä maisemaa olen katsellut niin kauan, että se on muuttunut osaksi minua ja minä osaksi sitä, mutta nyt olen lähdössä pois eikä mikään tule enää koskaan olemaan kuten ennen. Se oli hauska ja lämmittävä ajatus, jonka Aina olisi halunnut kirjoittaa ylös, että muistaisi sen vielä myöhemmin, kun miettisi näitä aikoja ja jännittävää vaihetta, jonka oli saanut kokea elämässään. Jenna Kostet: Sinisiipisten saari Aula & Co 2025 kansi Sanna-Reeta Meilahti 271 sivua Tuulevi luotsaa tämänvuotista kirjablogien naistenviikkohaastetta , ja minä aloitan viikon historiallisella romaanilla: Sinisiipisten saari vie lukijansa 1930-luvulle ihastuttavaan Turun saaristoon. Romaanin päähenkilö on Aina Ahlgren, joka on elänyt tätiensä tarkan katseen alla ja kokenut, että serkut saavat kokea enemmän kuin hän on koskaan saanut. Nyt on kuitenkin Ainan hetki. Hän joutuu yllättävään tilanteeseen hevosen pillastuttua, ja sen seurauksena hän saa työtarjouksen, joka vie hänet saarist...