Leena Paasio: Menetetty tyttö

Näin mielessäni vanhan safari-Hiacen rikkinäiset penkit, jotka oli aikoinaan päällystetty tummanvihreällä tekonahalla. Rei'istä tursuava vaahtomuovi kutitti selkää, ja liukuikkunassa juoksivat Masai Maran aamun värit: vaaleanpunainen, vehnänkeltainen, lemmikinsininen ja oranssi kuin appelsiini. Ikenan kädet vaelsivat lanteilta vatsalle, rinnoille, kasvoille.

Leena Paasio: Menetetty tyttö

Kosmos 2017

205 sivua

äänikirjan lukija Satu Paavola

kesto 8 h 36 min

Hyvää Leenan nimipäivää! Yksi päivänsankareista on Leena Paasio, jonka romaani Menetetty tyttö sijoittuu nyky-Suomeen ja koulumaailmaan.

Romaanin päähenkilö on Johanna, joka palaa takaisin koti-Suomeen Afrikasta. Kaksi vuotta kenialaiskoulun opettajana jätti jälkensä, ja paluunsa jälkeen Johanna ajautuu kerta toisensa jälkeen muistelemaan mennyttä ja traumaattista kokemustaan suhteessa erääseen oppilaaseensa.

Pian Suomeen palattuaan Johanna saa työpaikan espoolaisesta yläkoulusta kuvataiteen opettajana. Edessä ovat uudet kollegat, uudet oppilaat ja uusi opetussuunnitelma digitaalisista oppimisympäristöistä puhumattakaan. Paljon on siis pureskeltavaa, varsinkin kun pari nuorta tuovat huolta ja mielessä pyörii tarpeettoman runsaasti eräs mieskollega. 

Menetetty tyttö käsittelee painavia teemoja tyttöjen silpomisesta lapsettomuuteen ja perheiden ongelmista nuorten ihmisten kohtaamiseen. Käsittely on kuitenkin varsin kepeää ja romaanista muotoutuu lopulta varsin romanttinen tarina, jossa on useita ennalta arvattavia käänteitä ja viihdekirjallisuuteen kuuluvaa kuvastoa. Minun makuuni olisi sopinut syventää joitakin teemoja ja vähentää romanttista viritystä, mutta tokihan romaani toimii näinkin. Varsinkin kepeähköä koulumaailmaan sijoittuvaa romaania etsivälle Menetetty tyttö lienee oiva valinta. Se, että kirjailija tuntee koulumiljöön, näkyy romaanista hyvin, eikä luotu kuva ole liidunmakuinen vaan täynnä elämää.

Tuija emännöi jälleen naistenviikkoa kirjablogeissa, ja siihen tämäkin postaus liittyy.

Menetetystä tytöstä muualla: Eniten minua kiinnostaa tie, Kirjan jos toisenkin ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja.