Ja juuri tuo arvoitus, elämän salaisuus, joka alati ympäröi meitä, pitää kaiken lopultakin liikkeessä. Taide kysyy samoja kysymyksiä, koettaa valottaa salaisuutta, lohduttaa etsimäänsä. Aika ajoin jotain paljastuu, jonkinlainen ymmärrys valtaa mielen. Valo häivähtää. Vain aika tuo muistillemme merkityksen, ja synnyttää sen. Taide auttaa meitä muistamaan, että tulemme kaukaa ja olemme myös henkeä, joka tietää enemmän kuin osaa kertoa ja liikkuu kahleetta ajassa ja paikassa. Taide on ihmiskunnan muisti, ja muistomme ovat taidetta, kertomuksia, runoja ja unia elämästämme. Niin kuin kaikki tapahtui tai kuten kuvittelimme kaiken tapahtuneen. Hannu-Pekka Björkman: Metsä ei kuule neuvojani. Kirjoituksia Kirjapaja 2022 kansi Satu Kontinen 204 sivua Hannu-Pekka Björkmanin Metsä ei kuule neuvojani on ihastuttava kirjoituskokoelma. Sanon sen heti alkuun, jotta ei jää epäselväksi. Siis ihastuttava, ihana. Kansien väliin on koottu aiemmin Eeva-lehdessä julkaistuja kolumneja. Kokoelma to...