Kirjakaapin kummitus

"Yhden asian olin tehnyt itselleni selväksi jo ennen kuin saavuin tuona maanantaina toimistolle. Olin päättänyt ottaa Saran tapauksen hoidettavakseni, joten minun oli syytä lopettaa puolivillaiset etsiväleikit ja suhtautua asiaan kylmäm ammattimaisesti." Kristina Ohlsson: Lotus blues (WSOY 2016) Alkuteos Lotus blues  2014 Suomentajat Antti Autio ja Pekka Marjamäki Äänikirjan lukija Aku Laitinen Kesto 14h 33min. Kristina Ohlssonin dekkari Lotus blues avaa asianajaja Martin Benneristä kertovan sarjan. Benner on tarinan päähenkilö, joka kertaa kokemuksiaan hotelli Grandissa freelance-toimittajalle. Kun kronologisesti etenevä kerronta muodostuu pääosin menneisyyteen sijoittuvista tapahtumista, joita Benner muistelee, on luontevaa, että tarinassa vihjaillaan ajoittain siitä, mitä tuleman pitää: Mahdoinko jo Saran valokuvaa katsellessani aavistaa, minne tieni lopulta veisi? Vastaus on tietenkin kielteinen. Jos minulla olisi ollut pienikin aavistus tapahtumien myöhemmästä...

"Hän makasi valveilla tuskin silmiään räpyttäen ja yritti löytää tien sinne minne ei enää ollut pääsyä. Lumimyrskyn hyisen muiston takaa hän ei löytänyt mitään, vaikka kuinka pinnisteli. Se tuskastutti. Minun. Nimeni. On. Aleia. Niin ajatteli tuo tummahiuksinen tyttö, joka samalla oli ja ei ollut Aleia." Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia Kaksosauringot I (Gummerus 2017) 532 sivua Aleia on nuori nainen, joka päätyy kaukana tulevaisuudessa lumimyrskyn keskellä eräälle portille. Pihamaalta hänet löytää seleesi Corildon, jolla on mietittävää: ilman elementti on käyttäytynyt epävakaisesti, jotain outoa on meneillään. Mietittävää Corildonilla on pian lisää, kun kutsumaton vieras ei osaa sanoa menneisyydestään mitään. Selvää kuitenkin on, että tytössä on jotain erikoista. Se ei ole magiaa, ihmisaistein havaittavissa. Se ei ole mahdin aikaansaama muutos. Se on itse mahtia. Pian Coreildon ja tyttö, joka sanoo nimekseen Aleia, lähtevät pitkälle matkalle kohti Seleesiaa. H...

"Nelson kyyditsee Ruthin takaisin yliopistolle. Hän näyttää vajonneen synkkyyteen, mutta Ruth on kiihkeän innostuksen vallassa. Rautakautinen ruumis, koska ruumiiden täytyy tietenkin olla rautakaudelta, rituaaliteurastusten ja upeiden aarrekätköjen ajalta. Mitä se merkitsee? Se on kaukana paalukehärakennelmasta, mutta voisivatko löydöt liittyä toisiinsa jotenkin?" Elly Griffiths: Risteyskohdat (Tammi 2017) Alkuteos The Crossing Places  2009 Suomentanut Anna Lönnroth 305 sivua Risteyskohdat  on ensimmäinen osa Ruth Galloway -sarjaa, jonka päähenkilö Ruth on arkeologi. Nainen elää kissojensa kanssa yksin tavallista elämää, jonka rauha järkkyy, kun poliisi pyytää hänen apuaan. Muinaisen paalukehän lähettyviltä on löytynyt ruumis, ja arkeologia tarvitaan avuksi selvittämään, kuinka vanha ruumis on. Voisiko kyseessä olla Lucy Downey, joka on kadonnut kymmenen vuotta aiemmin ja jota poliisi ei ole kyennyt löytämään? Ruthin avunanto ei jää vain ruumiin iän kartoittamisee...

" Vuoropuhelua kirjoittaessa on tärkeää välttää turhaa täytettä. Yhtä tärkeää on, että jokainen repliikki vie toimintaa eteenpäin tai syventää henkilöhahmoa. -- Harjoitus. Kuvittele kaksi tuttavaa, jotka kohtaavat kadulla, häissä, hautajaisissa tai jossain muualla ja aloittavat keskustelun. Kirjoita vuoropuhelu pyrkien välttämään tyhjänpäiväistä höpinää." John Gillard: Luovan kirjoittajan työkirja - 20 kirjailijaa, 70 sormiharjoitusta (Art House 2017) Alkuteos Creative Writer's Notebook: 20 Great Authors & 70 Writing Exercises Suomentanut Urpu Strellman 192 sivua John Gillardin Luovan kirjoittajan työkirja - 20 kirjailijaa, 70 sormiharjoitusta  on kirjoittamisen opas, joka yhdistää kirjoittamisharjoituksia ja kirjailijaesittelyjä kiinnostavasti ja innostavasti. Kirjailijaesittelyistä kumpuaa harjoituksia, kuten Omaperäinen ääni , jossa astutaan William Faulknerin tapaan henkilöhahmon sisälle, tai Tuoksu , joka ohjaa kuvaamaan esinettä tai paikkaa ensisijaisesti ...

"Taika raukesi ja maailma muuttui taas tavalliseksi. Tuulen ääni palasi ja siitä puuttui toiseuden tuntu. Maailma vaaleni asteittain. Löysin takaisin tielle, nostin Helkaman pystyyn ja seurasin kissaa. Se vei minut kotipihalle ja istuutui rappusien viereen." Anne Leinonen: Metsän äiti (Atena 2017) 211 sivua Anne Leinosen Metsän äiti -romaanin päähenkilö on Riina, joka palaa kotiseudulleen Vihainperälle tekemään rakennusinventointia. Samalla nainen palaa menneisyyteensä, jossa on jotain hämärää. Kotikylällä on tapahtunut vuosia sitten outoja, selvittämättömiä asioita: nuori Liisa on kuollut; mökkiinsä paloi mies, jota epäiltiin Liisan surmaajaksi. Kun Riina vielä törmää erästä kellaria tutkiessaan yllättävään löytöön ja saa näkyjä, on hänen pakko ryhtyä selvittämään, mistä oikein on kysymys. Jotain uhkaavaa on ilmassa, kun kylällä selvästi salataan menneisyydessä tapahtunutta. Menneisyys ei kuitenkaan jätä rauhaan vaan vaatii sovitusta vääryyksistä. Uhan ja pinnan all...

"Viesti oli lyhyt ja lakoninen. 'Ikävä Väinöä. Voisitko hakea sen takaisin?' Istahdin pöydän ääreen. Hakea Väinön takaisin? Minä? Miten? Olinhan toki edellissyksynä matkannut transsissa Tuonelle hakemaan Tietäjää taltuttamaan Kullervon henkeä, mutta sen koomin en ollut kokeillut shamaanintaitojani. Eihän minulla ollut edes omaa rumpua!" Mervi Heikkilä: Pohjolan porteilla (Haamu 2017) 165 sivua Mervi Heikkilän nuortenkirja Pohjolan porteilla  jatkaa Louhen liitosta ja Tuonella kulkijoista tutun Roonan tarinaa. Liikkeelle lähdetään varsin arkisista mutta tietyllä tapaa suurista teini-ikäisen elämään kuuluvista asioista, kun Roona miettii suhdettaan Aleksiin, mutta pian liikahdetaan selvästi kauemmas tavallisen teinin kuvioista, kun Roona saa yllättäviä vieraita. Tytön isä on saanut huolestuttavan näyn, joka enteilee pahaa. Hyvää ei lupaile myöskään Roonan lähellä viipyvä tumma varjo. Roona saa apua Sampsalta, joka tutustaa tytön Iraidaan, shamaanii...

"Kukkivat mustikkamättäät ovat kauniita. Olin unohtanut sen talven aikana, mutta aina kun näin Mainen valkoiset ja vaaleanpunaiset varvikot toukokuussa, minun oli pakko pysähtyä katsomaan. Kyllä, ne olivat niin kauniita, että niistä pitäisi kirjoittaa kirjoja. Ilman mehiläisiä kukat tosin olivat vain kukkia, eivät mustikoita, eivät elantoa." Maja Lunde: Mehiläisten historia (WSOY 2016) Alkuteos Bienes historie  2015 Suomentanut Katriina Huttunen 431 sivua Maja Lunden Mehiläisten historia  kulkee kolmella eri aikatasolla: Vuonna 1852 englantilainen William löytää mehiläisten kasvatuksen ja pääsee vihdoin ylös sängystään. Vuonna 2007 amerikkalainen mehiläistarhaaja George kohtaa kaksi iskua. Ensinnäkin hän ymmärtää, ettei hänen elinkeinolleen löydy jatkaa. Toiseksi luonto oikuttelee tavalla, joka voi johtaa koko elinkeinon menettämiseen. Vuonna 2098 eletään mehiläisten jälkeistä aikaa. Kiinalainen Tao on yksi niistä, jotka pyrkivät korvaamaan mehiläisten jälkeensä jättämä...

"Sellainen runo, sellainen teos - tai "radikaali Teko" - kasvaa siitä tiedosta, ettei mikään koskaan ole lukijalle saapuessaan sama kuin kirjailijalta lähtiessään, ettei kommunikaatio voi toimia niin että sinusta tulee minä, vaan että sinä olet aina toisenlainen ja minulle vieras, ja että kirjoittajana minun on kunnioitettava sitä. En voi vaatia sinua paitsi väkivalloin ja sellaisesta lähtökohdasta, ettet olekaan uniikki ja muuttuva, vaan tyypillinen: kokonainen, osallinen, pysyvä. Jos luulen sinun olevan sellainen ( kokonainen, osallinen...), altistan sinut väkivallalle, yritykselle tehdä sinusta joku jota et ole: minä ja minun, se mikä on väitetysti meidän." Peter Mickwitz: Lyhytproosaa - se mikä avautuu (Teos 2016) Valikoinut, suomentanut ja toimittanut Kristiina Lähde 223 sivua Kun kirjan takakannessa luvataan, että edessä on pyörryttävä sukellus Peter Mickwitzin kaleidoskooppiseen sanataiteeseen ja ajatteluun, kannattaa lupaus ottaa todesta. Lyhytproosaa...