Kirjakaapin kummitus

Takana on vuosi, joka taitaa jäädä mieleen monin tavoin. Moneen kertaan olen miettinyt, kuinka hyvä on, etten osaa ennustaa. Jos olisin vuosi sitten tammikuussa tiennyt, kuinka raskas vuosi oli edessä, olisin varmasti hautautunut peiton alle piiloon. Onneksi en tiennyt vaan päädyin ottamaan vastaan asian kerrallaan. Nyt taaksepäin katsoessa ihmettelen, että monesta on selvitty ja eteenpäin päästy. Toki vuoteen mahtui myös paljon hyvää. Oli isoja ja pieniä elämyksiä, suuria ja minikokoisia ilon hetkiä ja kaikkea siltä väliltä. Ehkä on niin, että kun on riittävän tummaa, huomaa pienetkin valon välähdykset tavallista herkemmin. Väsymys ja raskaat ajat näkyivät blogissani siten, että luin tavallista vähemmän ja välillä kirjoitin lukemisistani hyvinkin harvakseltaan. Ensimmäistä kertaa kolmevuotisen blogihistoriani aikana kävi niin, että en kirjoittanut kaikista lukemistani kirjoista. Moni blogiteksti odottaa yhä luonnoksissa, joten joitakin vuonna 2016 luettuja kirjoja käsittelen ...

"Ja aina minä sanoin, että ne kesän 1987 tapahtumat nostivat ympärilleen pahan olon aallon. Sitä pahaa oloa on vaikea lievittää, vaikka tekisi elämässään mitä hyvää. Ne olivat varsinaiset sydämensärkijäiset." Markus Ahonen: Sydämenmurskajaiset (WSOY 2016) 440 sivua Sydämenmurskajaiset on Markus Ahosen neljäs Markku Isaksson -dekkari. Tällä kertaa helsinkiläinen Isaksson päätyy tutkimaan murhaa, kun merestä löytyy maailmalla rikastuneen Karl Bellmanin ruumis. Pian selviää, että Bellmanin kuolema on osa laajempaa ja monimutkaisempaa vyyhtiä, jonka langat ulottuvat vuoteen 1987 saakka. Silloin surmansa sai 15-vuotias rippikoululainen konfirmaatiota edeltävänä yönä Vuosaaressa. Eikä aikaakaan, kun ruumiita on vielä enemmänkin kuin kaksi. Kuolemantapauksia ei vain ole aiemmin osattu yhdistää toisiinsa, mutta nyt yhteys löytyy: rippikoulukesän 1987 kaiut kantautuvat vuoteen 2015 saakka. Kesää muistellaan myös Syyriassa saakka, kun yksi rippikoululaisista on kellarissa ...

"Virve yski keikkaa partioille, edelleen etenkin Pasilan suuntaan. Uutissivuilla kerrottiin joulun alkaneen maistua pettymykseltä, kun tilatut joulupukit eivät ilmestyneetkään jakamaan lahjoja Pasilassa. Kaikki järjestyspoliisille annetut tehtävät tuntuivat liittyvän jollain tapaa joulupukkeihin." Christian Rönnbacka: Rikospaikka Pasila - Hautalehdon joulu (Crime Time 2016) Äänikirjan kesto 46 minuuttia Lukija Ville Tiihonen Elisa Kirja tarjoaa joululahjalukemiseksi tai -kuuntelemiseksi Christian Rönnbackan novellin hautalehdon joulu  - tarinan ehtii vielä 31.12. saakka ladata täältä . Kolme varttia kestävän kertomuksen kuuntelee kätevästi vaikka automatkalla tai kinkunsulatuslenkillä, ja vaikka joulu meni jo, ei varmasti haittaa ole siitä, vaikka joulumieltä saa vielä lähempänä vuodenvaihdettakin pienen annoksen. Tarinassa eletään jouluaattoa. Toinen toistaan erikoisemmat joulupukit seikkailevat Helsingissä, kuka enemmän ja kuka vähemmän takakenossa tai etukumara...

"Silmäkulmaa ei enää jomota. Pesuvati ei lennä poikki huoneen. Lapset eivät enää pelkää. Lahjan silmissä ei ole pettymystä. Sotaa ei ole käyty. Suomalaiset eivät ole kääntyneet rintamatovereitaan vastaan. Saksalaisten tankit eivät räjähdä vetäytyessään Jäämeren rantaan. Hautoja ei kaiveta kanervikkoisiin kankaisiin. Auki revähtäneiden silmien päälle ei luoda hiekkaa. On vain valkeus. On vain rytmi. On vain mies. Vain talo." Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys (WSOY 2014) 335 sivua Harva esikoisromaani on saanut niin paljon huomiota ja kiitosta osakseen kuin Tommi Kinnusen Neljäntienristeys . "Kaikin puolin poikkeuksellinen avaus", kiitteli Helsingin Sanomien Antti Majander . Romaani oli ehdolla niin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon kuin peräti Finlandia-palkinnonkin saajaksi, ja keväällä 2015 teokselle myönnettiin Vuoden kirja -palkinto. Nuoret lukijat arvostivat romaania niin paljon, että Kinnunen pokkasi Nuori Aleksis -palkinnon syksyllä 2015. Nä...

"Kynttilöiden valo, kaunis kukka-asetelma, hauska tuohinen porokoriste ja huopakankainen valosarja antavat lisää jouluista tunnelmaa eteisen vanhan kaapin päälle." Tiina Laukkanen - Katja Ravi: Tervetuloa joulu. Kolme tunnelmallista joulukotia (Tammi 2012) 152 sivua Joulutunnelmaan voi virittäytyä vaikkapa katselemalla kuvia kauniista joulukodeista. Erityisen antoisia joulukotikirjat ovat silloin, jos ei itse jaksa joulua isommin kotiin laittaa. Oman kodin arkisuuden sijaan voi silmäillä tunnelmallisia sisustuksia kodeista, joissa jouluun suhtaudutaan antaumuksella. Antoisia kirjat toki ovat myös silloin, jos etsii vinkkejä oman kodin joulusisustukseen. Tiina Laukkasen ja Katja Ravin teos Tervetuloa joulu - Kolme tunnelmallista joulukotia  tarjoaa todellista joulutunnelmaa kolmen kodin verran. Teoksessa esitellään kirjan tekijöiden joulukodit Mustikkamäki ja Metsäpirtti sekä kolmas koti, Tyynelä. Metsäpirtin joulukattausta. Kaikki kolme taloa ovat sisustukseltaan...

"Sitten vajosi emo taas murheeseensa, ja Kullervo huusi ääneen: 'Isäni veitsen kautta, kun olen kooltani isompi ja varreltani vahvempi, kostan minä isäni kohlut ja maksan sinun mahlasi, emoni ja kantajani.' Eikä hän näitä sanoja lausunut kuin sen ainoan kerran, mutta sen ainoan kerran kuuli Untamo hänen sanansa." J. R. R. Tolkien: Kullervon tarina (toim. Verlyn Flieger) (WSOY 2016) Alkuteos The Story of Kullervo Suomentajat Alice Martin, Kersti Juva ja Jaakko Kankaanpää 163 sivua Mikään uutinen ei ole se, että J. R. R. Tolkien ihaili Kalevalaa , kansalliseepostamme, joka kuulemma oli Tolkienin tarunkerronnan tärkeä liikkeellepanija. Erityisesti Tolkienin huomion puoleensa käänsi Kullervo, Kalevalan  traagisin hahmo, varsinainen kovan onnen soturi, joka ei tunnu onnellisia käänteitä kohtaavan oikein missään vaiheessa elämäänsä. Kullervon tarina  on kokoelma tekstejä, jotka Verlyn Flieger on toimittanut kokonaisteokseksi. Flieger on Marylandin yliopiston emeri...

"Kyllä minä olen nähnyt, miten isä välillä vilkaisee taivasta. Ikään kuin se tarkistaisi jotain. Se menee ulos kävelläkseen autolle, mutta pari askelta otettuaan se katsoo ylös. Se on vain hetken pysähdys. Sitten se jatkaa matkaa taas." Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat (Gummerus 2015) 223 sivua Selja Ahavan romaani Taivaalta tippuvat asiat  on odotellut lukemistaan hyllyssäni jo lähes vuoden verran: sain kirjan viime jouluna lahjaksi Hannalta . Nyt viimein, vuoden lähestyessä päätöstään, tuli sopiva hetki tarttua kirjaan, josta olin kuullut kehuja ja jonka saaminen ilahdutti minua kovin paljon. Kiitos siis kirjasta, Hanna! Ahavan romaani oli kyllä nimeltään tuttu. Romaani oli vuoden 2015 Finlandia-palkintoehdokkaana ja viime keväänä se sai EU:n kirjallisuuspalkinnon. Palkintohuomiointia en kirjan luettuani ihmettele lainkaan, niin erityinen ja hieno teos tässä on kyseessä. Saara menettää traagisesti äitinsä. Kuolema on uskomaton sattuma, sillä äiti jää taivaalta...

Haasteen kuvat 6.-8.12. Kirjakuva päivässä -haaste on jatkunut Instagramissa. Itsenäisyyspäivänä aiheena oli Leffa oli parempi...  Se olikin haastava rasti, sillä yleensähän asetelma on juuri toisinpäin: melkein poikkeuksetta olen pitänyt kirjasta enemmän kuin filmatisoinnista. Sitten muistin, että Michael Morpurgon nuortenkirja Sotahevonen  (Gummerus 2012) ei oikein säväyttänyt, mutta Steven Spielbergin ohjaama elokuva on varsin vaikuttava. Hevonen pääsee upeana olentona elokuvassa oikeuksiinsa. Keskiviikkona 7.12. etsittiin teosta teemalla Pitkäniminen kirja  ja sellaiseksi valikoitui Joel Dickerin romaani Totuus Harry Quebertin tapauksesta  (Tammi 2014). Olikin hauskaa katsella, miten moninaisia nimikkeitä tähän teemaan keskiviikkona löytyi! Torstaina,  Ihmeelliset otukset - päivänä, löysin hyllystäni kirjan, jota en hyvistä aikeistani huolimatta ole edelleenkään lukenut. John Irvingin romaanin Pelastakaa karhut! kannessa on kuitenkin otuksia. Yh...

Ensimmäinen päivä: Top 3 (tällä hetkellä). Kirjablogi Rouge on tauolla, mutta blogin pitäjä Emilie julkaisi Kirjakuva päivässä -haasteen, johon itse osallistun Instagramissa. Haaste kestää joulukuun ajan, tässä kunkin päivän tehtävä: Kovin helppoja eivät kaikki teemat ole, joten päänvaivaa tässä haasteessa riittää. Ja sitä hauskempaa on seurata, millaisia kuvia muut sosiaaliseen mediaan lataavat. Ensimmäisen päivän Top 3 -teemaan valikoin kirjoja, jotka sattuivat lojumaan yöpöydälläni. Sen voin sanoa tässä vaiheessa, että noita kaikkia en ilmeisestikään tule lukemaan loppuun saakka mutta yksi helmi joukosta löytyi. Päivän 2 aiheena oli Suosikkigenre , ja koska pidän aika monipuolisesta kirjallisuudesta, valikoin kuvaan kaksi esimerkkiä kotimaisesta nykykirjallisuudesta. Sekä Laura Lähteenmäen Korkea aika  että Helmi Kekkosen Vieraat ovat hyviä esimerkkejä romaaneista, jollaiset tällä hetkellä tuntuvat kovin mieleisiltä. Kolmannen päivän Kansikuvarakkautta  oli...

"-Tuollaiseksi olen sinut aina kuvitellut. Aina. Unissani. Terve, Lili." Péter Gárdos: 117 kirjettä (Siltala 2016) Alkuteos Hajnali láz  2015 Suomentanut Juhani Huotari 257 sivua 117 kirjettä  on unkarilaisen elokuvaohjaaja Péter Gárdosin romaani, joka on tulkinta siitä, mitä Gárdosin vanhemmille tapahtui heti toisen maailmansodan päätyttyä. Sekä Miklos että Lili ovat päätyneet turvaan Ruotsiin vietettyään sodan viimeiset hetket keskitysleirillä. Ruotsiin saavuttuaan Miklos saa kuulla, että elinaikaa hänellä on vain vähän. Lääkärin diagnoosista Miklos ei välitä vaan alkaa rakentaa tulevaisuuttaan: hän haluaa löytää itselleen vaimon ja kirjoittaa 117 samansisältöistä kirjettä Ruotsissa toipuville unkarilaisnaisille. Hän on varma, että kotimaan naisten joukosta hän löytää elämänkumppaninsa. Mahtoiko isäni milloinkaan pohtia, mitä ne kaikki naiset ajattelivat avatessaan heille osoitettuja kirjekuoria? Kun he ottivat esiin kirjeet ja näkivät tuon säännöllisen kauno...

"Toivon myös, ettei teille kenellekään ole jäänyt epäselväksi tämän matkan tarkoitus. Meidän on tarkoitus lopettaa Olympoksella riehuva sota." JP Koskinen: Luciferin oppipojat (WSOY 2016) 293 sivua Kun JP Koskisen luoman avaruusaluksen kyytiin hyppää, on luvassa seikkailu. Seikkailu on nimeltään Luciferin oppipojat ja pääpiru on Gabriel Bonhomme XIV. "Kyborpologi, kyborgiteknologian professori, arkeologi, rajavyöhykkeen pioneeri ynnä muuta ynnä muuta. Luettelon perusteella kyseessä oli yli-ihminen, todennäköisesti joku turhantärkeä paska." Mies, joka tunnetaan maan päällä Jumalan tappajana, on kiertänyt avaruudessa lähes koko ikänsä ja pyhittänyt kuta kuinkin kaiken elämästään Maan ilmakehän ulkopuolelle. Bonhomme saa joukkioineen tehtäväkseen matkata Olympos-planeetalle, missä riehuu sota. Avaruusaluksen kuusihenkisen miehistön tukena on joukko kyborgeja, ja tarkoitus on, että retkikunta  lopettaa sodan. Aivan ongelmitta projekti ei pääse alkua pidemmälle, j...

"Sylvia, hurmaava, huikea, hujoppi Sylvia. -- Tuija, ihana, matala, pörheä Tuija." Heli Laaksonen: Sylvia, Tuija ja laulava patja (Kynälä 2016) 95 sivua Runoilija Heli Laaksosen uusi aluevaltaus on näytelmäkirjallisuus - ja kelpo aluevaltaus onkin. Sylvia, Tuija ja laulava patja  tutustuttaa nimensä mukaisesti Sylviaan ja Tuijaan, seniorikansalaisiin, seitsemänkymppisiin ikäihmisiin, jotka piilottelevat välttyäkseen perhejuhlalta, muistavat mennyttä ja katsovat tulevaan. Tähän syrämenkuva. Laaksoselle tuttuun tapaan teos on murteen juhlaa. Toki lounaissuomalaisen kielen lukeminen on välillä kankeaa, kun tämä lukija on enemmän savonkieliseen ilmaisuun kallellaan, mutta kyllä murre tuo tekstiin aivan oman säväyksensä ja luo näytelmän henkilöistä omanlaisiaan. Ja hupia, sitä kahden naisihmisen dialogi tarjoaa. SYLVIA Pitipiti meijä elämänmuutos tehrä, mut mää olin ajatellu jotta sivistyneemppä. TUIJA Juur ja juur kerkke alkoholisoituma, ko äkki alotta. SYLVIA ...

"Eri puolilla Eurooppaa päivä matelee kohti iltapäivää. Kello on Tampereella puoli kolme ja kutosluokkalaiset ovat tulleet nuokkarille pelaamaan biljardia, he kuittaavat ohjaajan kopista mailat ja joutuvat nojaamaan pitkälle pöydän yli käyttäessään niitä jotta ylettyvät. -- Kosovossa kello on puoli kaksi, tietä pitkin kävelee peräkkäin kaksi nuorta miestä." Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet (WSOY 2016) 179 sivua Emma Puikkosen romaani Eurooppalaiset unet  vie lukijan matkalle eri aikoihin ja eri puolille Eurooppaa. Romaanissa tavataan niin tšekkiläinen Toma kuin suomalainen Johannes, unkarilainen Andor ja albanialainen Edi. Vuodesta 1980 kuljetaan 2000-luvulle, tulevaisuuteenkin saakka. Eurooppalaiset unet  on episodiromaani, jonka intensiteetti on hämmästyttävä. Vuorollaan etualalle astuu uusi henkilö, aika on uusi, paikkakin. Silti Puikkonen onnistuu pitämään lukijan otteessaan niin, että kirja oli lopulta luettava aika tiiviillä tahdilla loppuun saakka. Tä...

"He ovat tulleet koska tietävät mitä Senja tältä illalta haluaa ja tarvitsee (kaikki paitsi Nelli ja Karen, mutta heitä ei lasketa, he lähtisivät pian ja unohtuisivat yhtä nopeasti). Iloa, onnea, niitä hän tarvitsee. Tunteen siitä, että ihan tavalliset ja hyvät asiat ovat vielä mahdollisia, myös hänelle. Että kaikesta huolimatta hän on nainen joka voi kutsua läheisensä illalliselle. Että he ovat Laurin kanssa pariskunta jonka luona voi viihtyä." Helmi Kekkonen: Vieraat (Siltala 2016) 203 sivua Helmi Kekkonen ihastutti romaanillaan Suojaton , joten Vieraat  oli toki otettava luettavaksi. Kun Suojaton keskittyi lähinnä äitiin ja tyttäreen, on tässä käsillä olevassa romaanissa useita henkilöitä omine näkökulmineen. Kaiken keskellä on loppukesän päivä ja tulossa oleva illanvietto, johon ladataan erilaisia odotuksia. Arvata saattaa, että paljon odottava voi joutua pettymään. Senja on päättänyt järjestää illalliskutsut. Miksi - syitä on monia. Niin kuin vaikka se, että ...

"Homoseksuaalien tuoksu on minulle tuttu isäni villapaidoista. Mitä osaisin sinulle sanoa? Ei minua hämmästyttänyt se, mitä kerroit. Kyllä minä olen tajunnut, mutta en aio paljastaa sinulle, sillä kuitenkin kysyisit, mistä sen tiesin. Kaikesta, ja ei mistään erityisesti. Siitä kun poika pääsee tuohon ikään tuomatta yhtäkään kunnon tyttöystävää näytille. Sitä Siniä ei lasketa. Sinä uskallat olla kiinnostunut taidenäyttelyistä ja teatterista, vaikka keräät asiakkaillesi osakevoittoja teille tuntemattomien ihmisten työstä." Tommi Kinnunen: Lopotti (WSOY 2016) Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn Kesto 11 h 12 min. Tommi Kinnusen Lopotti oli jo jonkin aikaa kulkenut kuulokkeiden kautta mukanani hölkkälenkeillä, kun tuli tieto romaanin Finlandia-ehdokkuudesta. Raati perusteli ehdokkuutta näin: Lopotti jatkaa Neljäntienristeyksessä esitellyn Löytövaaran suvun tarinaa. Keskiöön nousevat huumorintajuinen ja sinnikäs sokea Helena, joka rakentaa elämäänsä Helsingissä, ...

"Kun muistelen sitä, kuten huomaan entistä useammin tekeväni nyt kun minulla on omia poikia, tajuan elämämme ja maailmamme muuttuneen jollakin niistä retkistä joelle. Sillä joella aika sai yhtäkkiä merkityksen, siellä meistä tuli kalamiehiä." Chigozie Obioma: Kalamiehet (Atena 2016) Alkuteos The Fishermen  2015 Suomentanut Heli Naski 336 sivua Nigerialaissyntyisen Chigozie Obioman esikoisromaani Kalamiehet  vie lukijan kirjailijan synnyinmaan paahtavan auringon alle ja pieneen kaupunkiin, jossa eräs perhe elää tavallista elämää arkisine iloineen ja murheineen. Tavallinen elämä kuitenkin mullistuu, kun perheen veljekset kohtaavat kalareissullaan paikallisen kylähullun. Hän ennustaa, että yksi veljeksistä tulee tappamaan toisen, ja ennustusta seuraa traaginen tapahtumaketju, joka ei jätä kylmäksi. "- - sinä uit punaisessa joessa muttet nouse siitä enää koskaan. Sinun elämäsi -" Loppua tuskin kuuli enää. Tarinan kertoja on Ben, joka tarkkailee sivusta ihail...

Jyväskylän Huoneteatteri on tuonut Minna Canthin klassikkonäytelmä Anna Liisan  kohti 2000-lukua. Traaginen tarina lapsensurmasta on kestänyt aikaa niin, että sen teemat ovat yhä edelleen ajankohtaisia ja koskettavia. Huoneteatterin versioon on ajankohtaisuutta tuotu roimasti lisää mutta kuitenkin niin, että alkuperäinen tarina ei ole liikaa kärsinyt. Maalaistalo on miljöönä oiva, sillä siellä sekoittuvat monet ajan kerrokset uskottavasti ja toimivasti. Kemin ja Tervolan välimaastoon sijoitettu Anna Liisan kotitalo vaalii perinteitä, vaikka muualla maatalon töitä tehdään modernimmin - mistä Anna Liisan pikkusisar äänekkäästi mainitseekin. Moderni maailma kuitenkin ulottaa sormiaan väkisin myös maaseudulle, missä tuskaillaan samojen asioiden kanssa kuin kaupungissa: teinityttö ei osaa irrottautua kännykästään edes kesken kiivaan heinänteon. Toki moderni aika tuo myös lohtua: Johannes, jolle morsiamen synkkä salaisuus paljastuu, pakenee sydänsurujaan Tinderiin. Näytelmän pääh...

"Hän ei ollut saanut kaikkea naisen verta pestyksi pois. Vasemman käden keskisormessa oli kynnen alla sulkumerkin näköinen tumma viiru. Hän ryhtyi rapsuttamaan sitä pois, vaikka sitä oli toisaalta mukava katsella muistona edellispäivän nautinnosta. Hetken tuloksetta raaputettuaan hän työnsi verisen kynnen suuhun ja alkoi imeä." Robert Galbraith: Pahan polku (Otava 2015) Alkuteos Career of evil Suomentanut Ilkka Rekiaro Äänikirjan lukija Eero Saarinen Kesto 18h 7min. Pahan polku  on jatkoa Cormoran Striken tutkimuksista kertovalle sarjalle. Edellinen osa, Silkkiäistoukka , oli minun ensikosketukseni Striken karuun maailmaan. Aloitusosa Käen kutsu  sen sijaan on edelleen lukematta. Sitä en kuitenkaan koe ongelmaksi: Striken ja hänen työtoverinsa Robinin edesottamuksiin on ollut helppo hypätä mukaan ilman aloitusosaakin. Pahan polussa  Robin Ellacott nousee keskeiseen rooliin. Tarinan liikkeellepaneva voima on kauhistuttava postipaketti, joka on osoitettu juuri Robini...

"Sellaista hänen työnsä oli. Hän kertoi elämästään päivittäin kymmenille tuhansille seuraajilleen, julkaisi ja jakoi paloja itsestään kuva kerrallaan." Anna-Kaari Hakkarainen: Kristallipalatsi (Tammi 2016) Anna-Kaari Hakkaraisen romaanin Kristallipalatsi  taustalla kulkee Oscar Wilde, joka  maalasi muotokuvaansa uudelleen ja uudelleen.  Samaan tapaan muotokuvaansa maalaa uudelleen ja uudelleen tarinan keskushenkilö Dora, bloggari, johon kaikki kiinnittyy. Dorasta on kiinnostunut yksinäinen tutkija, joka luotaa menneisyyttä ja tarkastelee pinnallista kauneutta. Oma näkökulmansa on myös Pauliinalla, joka pyristelee kohti täydellistä elämää. Romaani kertoo paljon nykyajasta, joka on itsekeskeisyyden juhlaa ja jonka keskeinen vaatimus tuntuu olevan, että ulospäin pitää näyttää hyvältä. Sosiaalinen media vaatii esittämään itsestä kiiltokuvapuolta, ja sen bloggari Dora taitaa. Hän rakentaa itsestään tuotteen, brändin, joka kirjoittaa elämäänsä kaunistuttavista asiois...