Kirjakaapin kummitus

"Näin jälkeenpäin ajattelen, että olisi pitänyt tervehtiä häntä. Mitä merkitystä sillä olisi ollut? Ehkä ei mitään. Samuelin päivä olisi alkanut vähän mukavammin. Hän olisi ollut paremmalla tuulella lähtiessään ajamaan. Mutta enhän voinut aavistaa, että näin hänet viimeisen kerran." Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista (Johnny Kniga 2016) Alkuteos Allt jag inte minns  2015 Suomentanut Tarja Lipponen 292 sivua Jonas Hassen Khemirin romaanin Kaikki se mitä en muista  valokeilassa on Samuel. Samuel on maahanmuuttoviraston virkamies, ruotsalaisäidin ja pohjoisafrikkalaisen isän poika. Tai oikeamminkin hän oli, sillä romaanin alkaessa häntä ei enää ole. Samuel on kuollut auto-onnettomuudessa, ja nimettömäksi jäävä kirjailija haastattelee Samuelin tunteneita selvittääkseen, mitä oikein tapahtui. Romaani on rakenteeltaan haastava. Tarina koostuu haastateltavien havainnoista, huomioista, käsityksistä ja kommenteista, eikä läheskään aina ole selvää, kuka on kulloi...

"Tuolla he nyt ovat kolmistaan. Pimeydessä taivaltava tyttö ja kaksi tähdenlentoa, joista toinen on jo maassa kaikki neljä sakaraa säpäleinä, ja toinen tulossa hyvää vauhtia perässä. Toinen tekisi mitä tahansa, jos tuntisi edes vaatteet ihollaan, ja toinen on tehnyt kaikkensa, ettei tuntisi mitään." Katri Lipson: Detroit (Tammi 2016) 375 sivua Katri Lipsonin romaani Detroit keskittyy nuorten jääkiekkotähtien ympärille. Tai oikeastaan Timothy Callahan ja Nathan Delorme ovat molemmat entisiä jääkiekkotähtiä, entisiä lupauksia. Kirja alkaa hoitokodista, jossa Timothy makaa halvaantuneena. Jääkiekkopelissä tapahtunut taklaus on vienyt nuorukaiselta liikuntakyvyn, ja Timothy makaa sairaalassa odottamassa, että suuri pelaaja ja paras ystävä Nathan tulisi käymään. Häntä ei kuitenkaan näy. Samaan aikaan lähtee tapahtumia liikkeelle toisaalla. Nathan on ajautunut oman elämänsä sivuraiteelle ja hankkii seurakseen sokean stripparin, jonka kanssa lähtee matkalle. Mitä tapaht...

"Ja tässä sitä kuitenkin ollaan. Äidin hautajaisissa ja päälle päätteeksi neljäkymmentävuotiaana. En osaa sanoa, miten olen päätynyt tämän ikäiseksi, ja tähän kylään, joka yhtäkkiä herättää minussa hirveän halun oksentaa. Ja luulen etten ole eläissäni pukeutunut näin rumasti. Kotiin päästyäni poltan kaikki vaatteet jotka minulla on tänään päälläni, suru ja väsymys ovat piintyneet niihin, ne eivät lähde niistä millään." Milena Busquets: Tämäkin menee ohi (Otava 2016) Alkuteos También esto pasará Suomentanut Tarja Härkönen 119 sivua (e-kirja) Tämäkin menee ohi  on espanjalaisromaani, jonka päähenkilö ja minäkertoja on Blanca, nelikymppinen nainen, joka on juuri menettänyt äitinsä. Hautajaisten jälkeen Blanca matkustaa Cadaquésiin, perheen kesähuvilalle, ja mukana on lapsia, joukko ystäviä, ex-miehiä - sekalainen seurakunta, joka elää kepeää ja huoletonta aikaa keskellä kesää. Blancan mukana on kuitenkin myös äiti, jota nainen välillä puhuttelee ja joka on ajatuksiss...

"- Tuonelta se on tullut. Tuonelle se on ajettava. Ei ole Tuonen rakki, eikä Louhi, sitä ei silmä näe eikä käsi kosketa. Mutta tyttö osaa karhuna juosta ja hakea sen ainoan väkevän, joka voi ajaa pahan pois." Mervi Heikkilä: Tuonella kulkijat Haamu 2016) 159 sivua Tuonella kulkijat  on itsenäinen jatko-osa nuortenkirjaan Louhen liitto , ja aiemmasta kirjasta tuttua perinteiden, fantasian ja tavallisen elämän sekoittamista on luvassa myös tässä teoksessa. Päähenkilö Roona on teinityttö, jota ei voi aivan tavallisena pitää: tytön suku on varsin erikoista väkeä ja lisäksi Roona hallitsee salaperäisiä taitoja. Tuonella kulkijat  alkaa melko tavanomaisissa merkeissä, kun Roona matkaa lomareissulle Turkuun tapaamaan isäänsä. Matkalla mietityttävät niin heinänteko Valpurin luona kuin poikaystävä Aleksi, mutta Turussa mielen valtaavat aivan muut asiat. Isän lisäksi kaupungista ovat salaperäisesti kadonneet kaikki linnut, ja lopulta Roona päätyy retkelle tavallisen maailman r...

"Aika kuluu. Siinä ei ole mitään dramaattista, se on päinvastoin hyvinkin arkista, mutta aika kuluu, ja nykyään sähköpostini alkavat monesti juuri näin: onpa taas kulunut aikaa."   Merete Mazzarella: Aurinkokissan vuosi (Tammi 2015) Alkuteos Solkattens år Suomentanut Raija Rintamäki 250 sivua Merete Mazzarella määrittelee teoksensa esseistiikaksi, "joka on hypähtelyä ajatuksesta toiseen, assosioaatiosta toiseen". Sellaiseksi teos muodostuukin: kirjan alussa on kuukausi aikaa Mazzarella seitsemänkymmentävuotispäivään, ja merkkipäivän lähestyessä hän katsoo sekä eteen- että taaksepäin. Mistä ollaan tulossa, mihin menossa? Mitä on tapahtunut ja tapahtuu omassa elämässä, mitä laajemmin? Aurinkokissan vuosi on kiehtova kokoelma ajatuksia elämänkulusta ja maailmanmenosta. Merete Mazzarella kirjoittaa kauniisti pohdiskellen muun muassa vanhenemisesta, ajan kulumisesta, ihmissuhteista, rakkaudesta ja kuolemasta. Hän pohtii myös esimerkiksi palvelukulttuur...

Kirjoja, kirjoja! Jyväskylässä on ollut kirja- ja muuta messupöhinää koko viikonvaihteen ajan: Paviljongissa saattoi kokea yhdellä kertaa niin kirja-, ruoka-, viini- kuin lemmikkieläinmessutkin. Nähtävää siis riitti hyvinkin vaikkapa kokonaiselle perheelle. Minä keskityin - yllättäen - kirjamessuihin, ja muut osastot tuli ohitettua lähinnä vilkaisulla. Viime vuoden messuista jäi kohtuullisen laimea fiilis, mutta tällä kertaa messuilla oli mukava tunnelma. Kiinnostavaa ohjelmaa riitti varsinkin lauantaina niin, että kaikkeen ei millään ehtinyt mukaan ja valintoja oli pakko tehdä. Lauantaina ehdin messuille puolilta päivin, ja ensimmäisenä ohjelmaani kuului Tiedon jano -paneeli, jossa keskusteltiin suomalaisesta koulutusihmeestä. Paneelissa olivat mukana koulutuksen asiantuntijat rehtori ja maailman rehtorijärjestön puheenjohtaja Ari Pokka, kasvatustieteen tohtori ja opetusneuvos Martti Hellström ja koulutussosiologian ja -politiikan professori Hannu Simola. Kaikki kesku...

"Voimia naisella ei enää ollut. Hän kääntyi. Punaista kotitaloa ei näkynyt, ei edes ikkunoiden valopilkkuja. Ympärillä vain pimeys ja alla jää, jonka alla kai kalat. Nainen kävi makuulle veneeseen." Novellista Sauna Erkka Mykkänen: Kolme maailmanloppua (WSOY 2015) 86 sivua Erkka Mykkäsen Kolme maailmanloppua  on kiehtova novellikokoelma täynnä tavallisia ihmisiä ja kummallisia kohtaloita. Usein tavalliseen arkeen sekoittuu jotain absurdia tai mystistä, ja novellit jättävät monesti jälkeensä hämmentyneen ilahtuneen olon. Kolme maailmanloppua  on kiinni ajassa. Novelleissa on henkilöitä, jotka voisivat elää tätä päivää, jos toki ajattomampaakin ainesta löytyy. Aiheista ja tematiikasta löytyy asioita, jotka ovat nekin tätä päivää: esimerkiksi novellissa Tirehtööri  kerrotaan sirkuksesta, joka hankkiutuu konkurssiin ja alkaa irtisanomaan työntekijöitään. Näinä YT-uutisten aikoina novelli tarkastelee hieman vinosti mutta samalla kovin tarkkanäköisesti sitä, mitä ta...

Kuva: Tuijata. Kulttuuripohdintoja Hyvää naistenpäivää! Tähän päivää sopii mielestäni hyvin vahvan naiskirjailijan, Nobel-palkitun Toni Morrisonin, uusimman suomennetun teoksen esittely. Tässä siis pohdintojani romaanista Luoja lasta auttakoon : "Hän oli ollut liian heikko, liian pelokas uhmaamaan Sweetnessiä tai vuokraisäntää tai Sofia Huxleyta eikä voinut tässä maailmassa enää muuta kuin nousta lopulta puolustamaan itseään, kohdata sen ensimmäisen miehen jolle hän oli paljastanut sielunsa tietämättä, että mies pilkkasi häntä. Rohkeutta se kuitenkin vaatisi ja sitä, hän ajatteli, hänenlaisellaan menestyneellä uranaisella oli riittämiin." Toni Morrison: Luoja lasta auttakoon (Tammi 2016) Alkuteos God Help the Child  2015 Suomentanut Kaijamari Sivill 186 sivua Luoja lasta auttakoon -romaanin päähenkilö on yönmusta Bride, jonka ihonvärin tummuus on liikaa hänen vanhemmilleen. Isää ei kuvioissa näy, äidin on lähes mahdotonta hyväksyä tytärtään. Kuin kuka tahansa ...

"Mutta Leon ajatteleminen ei paranna oloa ollenkaan. Yritän karistaa hänet mielestäni kuin häntä ei olisikaan. Ihmisen on totuttava olemaan omillaan. Tai ainakin meidän sukumme on täytynyt. Helposti se ei ole käynyt edellisiltäkään sukupolvilta." Elina Loisa: Rajantakaiset (Tammi 2016) 283 sivua Elina Loisan Rajantakaiset  ilmestyi postitse luettavakseni - kiitos kustantajalle - ja päädyinkin tarttumaan kirjaan, josta en ollut aiemmin ollenkaan kuullut. Siksi värikäskantinen romaani asettuukin Helmet-haasteessa kohtaan 16. Et ole ikinä ennen kuullut kirjasta . Romaanin tilanne on mielenkiintoinen ja kummallinen. Salome, josta sukeutuu tarinan päähenkilö, hoitaa kahta pientä lastaan samalla, kun lasten isä ja Salomen aviomies Leo on sulkenut oven jäljessään ja unohtunut omiin (virtuaali)maailmoihinsa. Mitä oikein on tapahtumassa, siitä ei puhuta, mutta absurdi elämäntilanne tykyttää koko ajan takaraivossa. Tapahtumia kuvataan pitkälti Salomen näkökulmasta ja äänel...

"Olisi ehkä pitänyt muuttaa takaisin maalle, kun Viola oli lentänyt pesästä ja lähtenyt yliopistoon. Ei kauas, ehkä Hambledon Hillsiin. Pieneen taloon. (Teddy muisteli hellämielisesti Mouse Cottagea.) Mutta sen sijaan hän oli käänyt ja raahustanut eteenpäin entiseen malliin, sillä hänestä tuntui, että tämä oli elämä, joka hänen oli elettävä." Kate Atkinson: Hävityksen jumala (S & S 2016) Alkuteos A God in Ruins 2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 384 sivua (e-kirja) Kate Atkinsonin hiljattain suomennettu romaani Hävityksen jumala  on itsenäinen jatko-osa Elämä elämältä  -romaanille, joka sai minut vakuuttumaan Atkinsonin kertojanlahjoista. Kun Elämä elämältä  keskittyi Ursulaan ja hänen vaihtehtoisiin elämänpolkuihinsa, on Hävityksen jumalan  pääosassa Ursulan veli Teddy. Poissa on edellisen teoksen leikittelevä rakenne, jäljellä on kepeähkö ja kiehtovan vanhahtava tyyli, josta pidin aiemmin ja pidän edelleen. Teddyn elämää määrittelee pitkälti sota, ja ta...