Siirry pääsisältöön

Pauliina Vanhatalo: Tuntemani maailma

Säälittelevät kuvaukset psykopaattien latteasta tunne-elämästä aiheuttavat minussa kateuden pistoksia. Miten vapaasti ihminen voikaan liikkua ja toimia maailmassa, kun tunteet eivät tule tielle. Miten miellyttävää elämän täytyy olla, kun kaikkea katsoo suloisen välinpitämättömyyden läpi.

Pauliina Vanhatalo: Tuntemani maailma
S&S 2021
ulkoasu Hilkka Semeri
160 sivua

Tuntemani maailma päättää Pauliina Vanhatalon omaelämäkerrallisen trilogian. Aiemmin ovat ilmestyneet Keskivaikea vuosi (2016) ja Toinen elämä (2018).

Tämä trilogian kolmas osa onkin kiintoisa päätös sarjalle. Aiemmat osat olivat tuntumani mukaan enemmän sisäänpäin katsovia, nyt kurotetaan laajemmalle. Erityisen huomion teoksessa saavat psykopaatit, joista kirjailija haluaa tietää enemmän. Psykopatian kautta hän tarkastelee omaa mielenmaisemaansa ja erityisesti tunteitaan.

Vanhatalo pitää jossain määrin ongelmallisena sitä, että tunteita on niin paljon ja ne vaikuttavat elämään niin suuresti. Psykopaatti ei juuri tunteile eikä ainakaan jää vellomaan tunnemyrskyihinsä. Tätä vasten on kiehtovaa pohtia, millaista olisi elää psykopaattina:

– – ainakin moni pitäisi sellaista olemisen tapaa varmaan parempana kuin omaa levottomuuttani, tuskaisuuttani, kroonistunutta ahdistusta sekä vuoroin alistunutta, vuoroin pelokasta suhdetta maailmaan.

Alkuun luen kirjaa ja erityisesti psykopatiaulottuvuutta kovin hämmentyneenä. Hieman vieroksuenkin, myönnän. Mutta lukemisen edetessä lämpenen ja jälleen kerran huomaan pitäväni erittäin paljon Vanhatalon tavasta tarkastella maailmaa. Löydän hänen ajatuksistaan paljon tunnistettavaa ja ihailen hänen kykyään sanallistaa arkisia oivalluksia.

Tuntemani maailma katsoo moneen suuntaan, ja kirjan nimi on inspiroivan monimerkityksinen. Kirjailija kysyy, mikä merkitys on hänen tunteillaan ja tekemisillään, mikä merkitys on kirjoittamisella. Samalla hän antaa lukijalleen ajatuksen alkuja, joita lukija voi kehittää edelleen omaan suuntaansa.

Luen kirjan lopusta jonkinlaista rauhoittumista ja sovun löytämistä oman sisimmän kanssa. Rauhaa kantautuu myös lukijalle, ja Tuntemani maailma päättää trilogian onnistuneesti.

Kommentit

  1. Tämä Vanhatalon kirja on minulla vielä lukematta. Vaikuttaa kyllä kiinnostavalta. Ainakin juuri tuo, miten paljon helpompaa elämä olisi, kun ei olisi niin paljon tunne-elämän draamaa. Siihen ihanaan välinpitämättömyyden tilaan kun pääsisikin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin välillä kaipaan. :) Varsinkin öinen ahdistus ja huolestuminen olisi kiva saada siivottua elämästä pois.

      Poista
  2. Olen viime aikoina jotenkin havahtunut tunteiden merkittävyyteen, kun kuulin eräällä luennolla tiivistyksen siitä, että koulumaailma on tunteiden kenttä ja havainnon siitä, että lasten tunnesanasto on kaventunut. Nämä asiat ja ihan perusteoria siitä, että päällimmäisen tunteen taustalta on usein löydettävissä vielä jokin varsinainen tunne, syy, saivat kiinnostumaan enemmänkin tunteiden tunnistamisesta ja sallimisesta. Vanhatalon teos voisi siksi olla itsellekin sopiva teos lukea lähiaikoina. Keskivaikea vuosi oli aikanaan hyvä lukukokemus, mutta tuo toinen osakin on kyllä vielä lukematta. Tiedä sitten, haittaako mitään, vaikka lukisi "väärässä" järjestyksessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista, että vaikka tunteista puhutaan nykyään käsittääkseni paljon, on lasten tunnesanasto silti kaventunut. Olen ymmärtänyt, että ainakin joissakin kouluissa on lasten mahdollista päästä harjoittelemaan tunnetaitojaan – sellainen olisi varmaan tarpeen kenelle tahansa.
      Minusta näitä kirjoja ei tarvitse lukea järjestyksessä vaan toimivat hyvin itsenäisestikin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...