Siirry pääsisältöön

Päivi Haanpää: Pysähdyskoe

Pieni, hentoinen haave alkaa itää: kenties voisin pitää vapaata vuonna 2019 elokuusta vuoden loppuun. Viisi kuukautta. Ajatus huikaisee, se tuntuu ylenpalttisen ihanalta. Melkein pyörryttää. Tunne on niin järisyttävä, että aina asiaa ajatellessani käytän isoa JOS-sanaa ja ripottelen tolkuttomasti ehtolauseita ympärille. Sillä eihän tällaista voi.

Päivi Haanpää: Pysähdyskoe
– Kirjoituksia lorvimisen luvasta ja luvattomuudesta
Art House 2021
kansi Sanna-Reeta Meilahti
170 sivua

Kirjailija ja sanataiteen sekatyöläinen Päivi Haanpää kuvaa teoksessaan Pysähdyskoe omakohtaista kokemustaan siitä, minkälaista on irtautua töistä lähes kokonaan kuukausiksi. Elokuussa 2019 Haanpää aloittaa Pysähdyskokeen, joka kestää koko loppuvuoden ja jonka aikana on tarkoitus pääasiassa olla ilman suuria suunnitelmia ja varsinkin ilman tiukkoja aikatauluja.

Päivi Haanpää halusi antaa itselleen 40-vuotislahjaksi aikaa. Hän koki tarvitsevansa hengähdystaukoa, jotta työ ei alkaisi muuttua pakkopullaksi ja jotta voimia riittäisi vielä eläkevuosiin saakka – niihin kun on aikaa. Mitään suuria suunnitelmia Haanpää ei vapaalleen tehnyt, mikä saattaa suorituskeskeisessä yhteiskunnassa tuntua oudolta: että joku voi vain olla.

On hyväksytympää sanoa, että ei ole aikaa pitää lomaa, kuin kertoa, että ei ole osannut sanoa "ei" tai järjestellä aikataulujaan paremmin. Kiire ja ajan puute viestivät tärkeydestä. Inhimillistä: kukapa ei haluaisi tuntea olevansa merkittävä.

Haanpää tarkastelee kokemuksiaan ja niiden kautta myös sitä, minkälaisessa maailmassa elämme. Hän kirjoittaa siitä, miten vaikeaa on sanoa "ei" ja miten ajatus vapaasta synnyttää paitsi innostunutta odotusta, myös häpeän tunnetta. Hän pohtii myös sekä omaa suhdettaan työhön että yleisemmin sitä, miten paljon työ meitä määrittää. Ajatuksissa on paljon kiinnostavaa pohdintaa ja tunnistettavaa.

Ja väistämättä käy niin, että tämän lempeän ja inspiroivan kirjan äärellä tulee pohtineeksi: Olisiko minusta Pysähdyskokeen järjestäjäksi? Mitä seuraisi, jos jonkin aikaa olisin vain itselleni?

Helmet 2022 -lukuhaaste: 38. Kirjassa toteutetaan unelma tai haave.

Kommentit

  1. Minä pysähdyin vuonna 2004 jäämällä pois töistä, joka rasitti kovasti elämääni. Aloitin yliopisto-opinnot ja valmistuin maisteriksi nopeasti, kun opiskelua ei häirinnyt mikään. Olin myös mukavassa puolipäivätyössä loppuajasta opintoja, josta tein myös gradun. Se oli kivaa aikaa. Suosittelen pysähtymistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaapa tosi kivalta, Mai! Monesti olen miettinyt, miten erilaista voisi olla opiskelu nyt (oikeasti) aikuisena, kun opiskelutekniikat ja ajanhallinta lienevät vähän kehittyneempiä kuin nuorena. Ja toisaalta osaisi varmaan arvostaa enemmän opintoihin käytettävissä olevaa aikaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...