Siirry pääsisältöön

Ville Ranta: Kajaani

"Mikä on arvokkainta elämässä? Ei runous. Olisi sikamaista ihmiskunnan arvon alentamista sanoa niin.
Velvollisuudet lähimmäisiä, sukulaisia ja isänmaata kohtaan."
Ville Ranta: Kajaani (Asema 2008)
284 sivua
Ville Rannan sarjakuvaromaanissa seikkailee mies, jolla on tuttu nimi. Hän on Elias Lönnrot, joka on asettunut Kajaaniin hoitamaan lääkärin toimea.

Sarjakuvaromaanin kuvitus on mustavalkoinen.
Teoksessa tuodaan esille haasteita, joiden parissa Lönnrot painii. Välimatkat ovat pitkiä, lähellä asuvat vanhemmat tarvitsevat maatilan töissä apua, eikä huikentelevaisuuteen taipuvaisesta veljestä oikein ole iloa. Rahatilanne on huono, käräjillä kinastellaan maanomistuksesta eikä rakkauselämäkään ole oikealla tolalla. Vanhemmat eivät viihdy Kajaanissa, eikä viihdy päähenkilökään:
Haluaisin takaisin rannikolle, sivistyksen pariin. En kuulu tänne.
Löytyykö onni sitten kuitenkaan mistään muualtakaan? Vai onko se löydettävä itsestä? Runonkeruumatkoilta Lönnrot päätyy Helsinkiin, missä hän oivaltaa jotain olennaista.

Ville Ranta luo Lönnrotista mielenkiintoisen kuvan, joka ei ole liian siloiteltu. Kuvituksella luodaan upeasti tunnelmaa, ja paikoin puhe jää sivuosaan, kun kuvat vievät vivahteikkaasti tarinaa eteenpäin. Tämän sarjakuvaromaanin perusteella haluan tutustua myös Rannan muihin teoksiin.

Tätä sarjakuvaromaania on luettu esimerkiksi seuraavissa blogeissa: Luen ja kirjoitan ja Mari A:n kirjablogi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virve Sammalkorpi: Sinkkuleikki

Olisin voinut tyytyä varastamaan makupaloja elämääni aloittamalla uuden rajoja rikkovan harrastuksen, keskittymällä eläinsuojelutyöhön tai juoksemalla vieraissa aina Villen poissa ollessa. Olin kuitenkin niin kyllästynyt lintuhäkkiini, etten halunnut vain nuolla elämänsuolaa. Halusin purra, ahmia, niellä ja hotkia. Olin muuttunut kanarialinnusta korppikotkaksi. Ville ei kuitenkaan nähnyt muutosta. Hänelle olin edelleen kultaista tukkaa soljella niskassa pitävä perusnainen. Kurvit kunnossa ja päässä kosolti tervettä järkeä. Kuriton vain soveliaisuuden rajoissa. Niinpä päätökseni oli hänelle sokki. Virve Sammalkorpi: Sinkkuleikki Karisto 1999 kansi Pirita Syrjänen 199 sivua Virve Sammalkorven esikoisromaani Sinkkuleikki  oli minulle ilmestymisensä aikoihin elämys. Muistan, miten uppouduin romaaniin ja luin sen useamman kerran, koska jokin viihdyttävässä romaanissa vetosi minuun niin voimakkaasti. Sinkkuleikki  on sittemmin kulkenut mukanani muutosta toiseen ja löytänyt aina paik...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...