Siirry pääsisältöön

Leena Paasio: Meren koskettamat

Nouseva aurinko alkoi hiljalleen polttaa merenpinnalla leijuvaa usvaa tieltään. Ruohonkorsissa kimalteleva kaste tuntui päkiöissä viiltävän kylmältä, mutta en viitsinyt hakea kenkiä, sillä rakastin maan tuntua paljaiden jalkojen alla. Kello ei ollut seitsemääkään sunnuntaiaamuna, ja mummi ja vaari nukkuivat vielä. Olin noussut jo kuudelta kurjan yön jälkeen ja onnistunut hiipimään ulos herättämättä kumpaakaan. En ollut saanut unta, sillä olin miettinyt valkoisia ruusuja. Olin listannut mielessäni kaikki ihmiset, jotka tiesivät minun käyvän äidin haudalla aina lauantaisin: mummi ja vaari, Valon perhe ja muut kyläläiset.

Leena Paasio: Meren koskettamat
WSOY 2024
kansi Riikka Turkulainen
302 sivua

Louna on jäänyt lapsena orvoksi, sillä Milla-äiti on menehtynyt pian tyttärensä syntymän jälkeen. Isä ei ole kuvioissa ollutkaan, ja Louna on päätynyt kasvamaan adoptiovanhempiensa huostassa Utön saarella. Häntä kuitenkin vaivaa oma tausta, ja asia alkaa pohdituttaa entistä enemmän, kun äidin haudalle ilmestyy yllättäen kukkia. Kuka ne on tuonut? Onko saarella käynyt joku, joka tunsi äidin?

Lukijalle selviää, että Millan tausta on ollut traumaattinen. Jo alkukohtaus paljastaa, että hän oli mukana Estonian traagisella viimeisellä matkalla, eikä hänen elämänsä muutoinkaan ollut kovin sadunhohtoinen. Mutta kuka oli Lounan isä? Entä miksi Lounan äidinäiti ei ole pitänyt lainkaan yhteyttä lapsenlapseensa?

Salaisuuksia selvittäessään Lounan on jatkettava elämäänsä. Utö vaihtuu pääkaupungin sykkeeseen, kun Louna päättää aloittaa lukion Helsingissä. Aivan puhtaalta pöydältä hänen ei tarvitse aloittaa, sillä hän on ehtinyt kesällä Utössä tutustua ikäisiinsä nuoriin. Erityisesti hänen mielessään pyörii eräs Hannes, joka kuitenkin tuntuu saavuttamattomalta. Toisaalta kotisaarella on rakas ystävä, erityinen Valo, jonka jättäminen ei ole aivan helppoa.

Meren koskettamat on ihanan tunnelmallinen (ja merellinen) tarina Lounasta, joka on saariston tyttö jokaista soluaan myöten. Hän on elävän tuntuinen hahmo, jolle toivoo hyvää ja jonka toivoo pääsevän selville juuristaan. Muutenkin henkilögalleria on kiinnostava ja pysyy moninaisuudessaan mainiosti koossa.

Paikoin mietin, olisiko ainesten karsiminen ja ajoittain myös kerronnan yksityiskohdista nipistäminen tehnyt kokonaisuudelle hyvää. Mutta silti: Lounan tarina on erittäin toimiva ja tunteisiin vetoava. Loppua kohden jännitys tiivistyy niin, että kirjaa on vaikea laskea käsistä, ja kansien sulkeuduttua ajatukset jäävät teoksen maisemiin, erityisesti Suomenlinnaan ja Utölle.

Muualla: Kirjapöllön huhuiluja ja Lue meille äitikulta.

Kommentit

  1. Oi! Tää kuulostaa niin hyvältä kirjalta.

    VastaaPoista
  2. Vaikuttaa kiinnostavalta romaanilta, jossa useitakin mysteerisiä koukkuja tuntuu olevan. Kirjailija on minulle on ennestään täysin tuntematon ja piti ihan googlettaa. Nuortenkirjallisuus ei herätä minussa yleensä suuria intressejä, mutta tämän voisin kuvitella joskus lukevani.

    VastaaPoista
  3. Meren koskettamat oli minulle Lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista kaikkein tuntemattomin. Postauksesi kertoo hyvin, mistä kirjassa on kysymys. Hyvältä vaikuttaa.

    VastaaPoista
  4. Tämä on ehdottomasti lukulistallani, aihe kuulostaa mielenkiintoiselta, ja olen kuullut kirjasta paljon hyvää jo ennen F-ehdokkuutta. Saaristo kiehtoo miljöönä ja teemana.

    VastaaPoista
  5. Minulla on tämä Meren koskettamat -kirja, mutta olen hieman empinyt tarttua siihen Estonia-kytkyn vuoksi. Juttusi perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että Estoniaa vain sivutaan. Onnettomuus kosketti vahvasti, sillä asuin silloin Latviassa ja kuljin lautoilla usein takaisin Suomeen. Ruotsalaisia kuoli yli 500, virolaisia 285, latvialaisia 17, suomalaisia 10. Edelleen jokaisella laivamatkalla, noin kerran kuussa, Estonia muistuu mieleen, ja pelkään vähänkään isompia aaltoja.
    Leena Paasio tuntee koulumaailman ja kuvaa sitä hyvin myös hänen aikuisten romaaneissaan. Olen kyllä ajatellut lukea tämän.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...