Siirry pääsisältöön

Satu Pihlaja: Valinnan paikka

Valinnan vapaus on askarruttanut pitkään filosofeja, psykologeja, kulttuurintutkijoita ja nykyisin myös aivotutkijoita. Missä määrin ihminen on vapaa valitsemaan – elämmehän monenlaisten rajoitusten verkostossa. Ihminen toimii myös aina esimerkiksi kehonsa ja mielensä asettamissa rajoissa. Lisäksi ihminen on tapojensa orja, vaikka tietääkin, että voi muuttaa niitä.

Satu Pihlaja: Valinnan paikka
Atena 2021
239 sivua

Helposti sitä ajattelee, että mitä antia voisi olla kirjalla, joka käsittelee valintoja. Suurimmat elämänvalinnat on jo tehty eikä päivittäisiin valintoihin tarvita apua. Niinköhän?

Satu Pihlajan Valinnan paikka -tietokirjalle kannattaa antaa mahdollisuus. Teoksessa tarkastellaan valintojen tekemistä monipuolisesti ja silmiä avaavasti. Ensimmäinen yllätys on se, että Cambridgen yliopiston tutkijoiden arvion mukaan ihminen tekee keskimäärin 35 000 päätöstä päivässä. Sehän on suunnaton lukema! Lienee siis todellakin tarpeen päättää valita luettavaksi kirja, joka liittyy hyvin vahvasti jokapäiväiseen elämään.

Erikoispsykologi käsittelee valintoja monesta näkökulmasta ja uskon teoksella olevan paljon annettavaa oikeastaan kenelle tahansa. Pihlaja tuo esille valintojen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja puntaroi esimerkiksi vapaan tahdon ja valinnanvapauden problematiikkaa. Niinpä sen sijaan, että keskitymme moittimaan itseämme suklaapatukkaan sortumisesta, olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, minkälaiset tekijät sortumiseen lopulta ajoivat.

Sujuvasti kirjoitettu kirja tarjoaa selkeän tiedon ohella runsaasti harjoituksia, joiden äärelle on hyvä palata uudelleenkin. Teoksen sisältö innostaa katsomaan omia toimia uusin silmin muutenkin kuin konkreettisten valintojen näkökulmasta. Valinnat ovat lopulta paljon muutakin kuin päätös siitä, syökö suklaapatukan vai ei.

Helmet 2021: 33. Kirjassa opetetaan jokin taito.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...