Siirry pääsisältöön

Ilona Tuominen: Ja jollen sinua saa

Riia sulki hälytyksen heti, veti kannettavan tietokoneen takaisin syliinsä ja nojautui tyynyjä vasten. Hän oli aikonut nukkua, yrittänyt nukkua, mutta sininen katse vainosi häntä pimeässä eikä antanut hänen levätä. Hän oli torkahtanut muutamaksi minuutiksi yön kylmimpänä hetkenä, juuri ennen aamun sarastusta, kuoleman tuntina, mutta muuten hän oli valvonut koko yön Nikke ja kuollut nainen seuranaan.

Ilona Tuominen: Ja jollen sinua saa
Bazar 2021
333 sivua

Ilona Tuomisen esikoisteoksen päähenkilö on opettajana työskentelevä Riia Haapakorpi, joka on hiljattain menettänyt isoäitinsä. Äitinsä Riia on menettänyt jo vuosia aiemmin, joten isoäidillä on ollut hänelle suuri merkitys. Suruaan Riia käsittelee tekemällä töitä opettajana ja käymällä treenaamassa kuntosalilla. 

Eräs kuntosalireissu saa kuitenkin järkyttävän käänteen: kotimatkalla Riian pysäyttää pariskunta, joka ihmettelee jälkiä maassa. Jäljet johtavat dramaattisen löydön äärelle, kun Riia löytää kassin, jonka sisällä on kuollut nainen – tai ainakin osia hänestä.

Alkuun kaikki vaikuttaa sattumalta, mutta pian ruumiita alkaa löytyä lisää ja pian selviää, että kammottavilla surmilla on jonkinlainen yhteys Riiaan. Seuraa ajanjakso, jolloin Riia yrittää keskittyä töihinsä ja arkeen mutta tekee samalla tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa ja saa tukea läheisiltään, jotka ovat naisesta huolissaan ehkä enemmän kuin tämä itse huomaa olla. Surmatyöt palauttavat Riian mieleen äidin kuoleman ja ajavat hänet käsittelemään myös nuoruudessa kohdattua väkivaltaa, joka on jättänyt mieleen syyllisyyttä.

Ja jollen sinua saa on tunnelmaltaan intensiivinen. Liikkeelle päästyä tarina vie mukanaan ja juonenkäänteet kutkuttavat sen verran, että kirjan äärelle paluuta huomaa jopa odottavansa. Koukuttamisen taito Ilona Tuomisella selvästi on hallussa!

Intensiteetti jossain määrin hälvenee loppua kohden. Lisäksi loppuosaa vaivaa eräänlainen epäuskottavuus ja toisaalta en pidä aivan tarpeellisena tarinaan rakennettua romanttista viritystä. Viihdyttävää luettavaa tämä esikoinen kuitenkin trillereiden ystäville tarjoaa. Tosin herkkien sielujen iltalukemiseksi en tätä välttämättä suosittele, sen verran karmivaa meno paikoin on.

Ja jollen sinua saa muualla: Älä ota sitä niin vakavasti.

Helmet 2021: 2. Kirjan on kirjoittanut opettaja.

Kommentit

  1. Kiinnostavaa! Tähän voisi tarttua.

    VastaaPoista
  2. Sain tämän juuri luettua ja rupesin katsomaan muiden ajatuksia. Muttajuu, äh, samaa mieltä, pidin kyllä tosi epäonnistuneena juonenkäänteenä tätä kirjan romanssia!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...