Siirry pääsisältöön

Olli Jalonen: Merenpeitto

Niin mitä me tiedämme maasta, merestä ja taivaasta lienee yhä vain hitunen. Sen tietäminen että tietää vähän on tietämään oppimisen alkua. Näin tahtoisin sinunkin ymmärtävän.
Olli Jalonen: Merenpeitto
Otava 2019
462 sivua
Olli Jalosen Merenpeitto jatkaa Finlandia-palkitussa Taivaanpallossa alkanutta tarinaa. Päähenkilö on edelleen nuori Angus, joka on asettunut – tai unohtunut – uuteen kotimaahansa. Viestin vieminen Saint Helenalta Iso-Britanniaan on venähtänyt vuosien mittaiseksi matkaksi ja seikkailuksi. Sinä aikana poika on kasvanut, muuttunut ja ennen kaikkea oppinut paljon uutta. Herra Halley on edelleen hänen oppi-isänsä ja mentorinsa, jonka kanssa edessä on uusia eksperimenttejä ja ennen pitkää myös pitkä matka meriteitse melkein toiselle puolelle maailmaa.

Kun Taivaanpallo jäi mieleen tietoa ja tiedettä arvostavana puheenvuorona, jatkaa Merenpeitto samalla linjalla. Maailmaa mittaamalla voi ymmärtää ja nähdä enemmän, ja uskon sijaan usein on kysymys enemmänkin tiedosta ja sitä kautta ymmärtämisestä. Kaiken keskellä on kuitenkin nuori mies, jolla on omia salaisia ja sykähdyttäviä toiveitaan, joka kaipaa kotiin, jännittää asettumista uuteen keksintöön, sukelluskelloon, ja on jotenkin niin sympaattinen, että sitä ei melkein kestä.

Samalla poika jää omine pyrkimyksineen parempiosaisten varjoon. Monin tavoin on selvää, että hän on melkein perheenjäsen ja melkein tutkija – mutta vain melkein. Kaitsija Halley osaa kyllä kiittää mutta osaa myös omia itselleen etevän pojan saavutukset. Ja siinäkin vallalla ovat nuorukaisen vankkumaton usko ihmiseen ja luottamus tulevaisuuteen.

Ja se tyyli. Taivaanpallosta tuttu kerronnan tapa ja rytmi on jälleen läsnä. Se viehättää ja vie mukanaan aivan omanlaisellaan poljennolla. Kaihoisa tarina on humaani ja viisas seikkailukertomus, joka jää vahvasti mieleen.

Merenpeitosta kirjoittavat myös ainakin Airi, Riitta ja Tuija.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – päiväretkistä pitkiin vaelluksiin

Hiihto järven jäällä sujui joutuisasti. Viisivuotias lykki edessä tasatyöntöä, ja minä hiihdin vauvan kanssa perässä. Pienimmän aurinkolasien takaa en nähnyt, nukahtiko hän, vai oliko hiljaa ihan vain tyytyväisyyttään. Suksi luisti, ja matka eteni. Illan hämärtyessä saavutimme määränpäämme, saaressa sijaitsevan laavupaikan. Isomman lapsen silmät loistivat päästyämme perille: ”Täälläkö me äiti saadaan nukkua?” Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – Päiväretkistä pitkiin vaelluksiin Karttakeskus 2024 kansikuva Riikka Ruokolainen 192 sivua Susanna Ylinen on Instagram-profiilinsa mukaan superliikkuja, ja sitä hän todellakin vaikuttaa olevan. Erityisen upeaa on, että Ylinen on ottanut myös lapsensa mukaan liikunnalliseen elämäntapaansa, ja nyt hän tarjoaa tietämystään Lapsiperheen retkioppaassa , joka sisältää monenlaisia vinkkejä lähtien siitä, miten päiväretkiä voi toteuttaa lasten kanssa, ja päätyen siihen, miten myös pitkät vaellukset ovat pikkuväen kanssa mahdollisia. Opaskirja on hy...