Siirry pääsisältöön

Toni Morrison: Luoja lasta auttakoon

Kuva: Tuijata. Kulttuuripohdintoja
Hyvää naistenpäivää! Tähän päivää sopii mielestäni hyvin vahvan naiskirjailijan, Nobel-palkitun Toni Morrisonin, uusimman suomennetun teoksen esittely. Tässä siis pohdintojani romaanista Luoja lasta auttakoon:

"Hän oli ollut liian heikko, liian pelokas uhmaamaan Sweetnessiä tai vuokraisäntää tai Sofia Huxleyta eikä voinut tässä maailmassa enää muuta kuin nousta lopulta puolustamaan itseään, kohdata sen ensimmäisen miehen jolle hän oli paljastanut sielunsa tietämättä, että mies pilkkasi häntä. Rohkeutta se kuitenkin vaatisi ja sitä, hän ajatteli, hänenlaisellaan menestyneellä uranaisella oli riittämiin."
Toni Morrison:
Luoja lasta auttakoon
(Tammi 2016)
Alkuteos God Help the Child 2015
Suomentanut Kaijamari Sivill
186 sivua
Luoja lasta auttakoon -romaanin päähenkilö on yönmusta Bride, jonka ihonvärin tummuus on liikaa hänen vanhemmilleen. Isää ei kuvioissa näy, äidin on lähes mahdotonta hyväksyä tytärtään. Kuin kuka tahansa lapsi, Bride hakee äitinsä hyväksyntää. Sen myötä hän ajautuu tekoon, jota kantaa mukanaan vuosienkin kuluttua. Aikuisiällä Bride yrittää korjata lapsuutensa virheen mutta epäonnistuu.

Briden ohella keskiöön nousevat Brooklyn ja Booker, jotka molemmat ovat tärkeitä päähenkilön elämässä. Brooklyn on ystävä, Booker poikaystävä, joka lähtee. Hänen sanansa saavat Briden pois tolaltaan, ja saadakseen selityksen hän matkaa lopulta pitkän matkan päähän. Kolmikon lisäksi tarinassa pääsee ääneen myös Briden äiti Sweetness, josta ei synny kovin mairitteleva kuva.

Romaanissa kerrotaan toteavasti asioista, jotka tekevät pahaa. Pahinta on lasten pahoinpitely, jota tapahtuu monella eri tasolla. Henkistä pahoinpitelyä, rakkaudettomuutta; fyysistä pahoinpitelyä, hyväksikäyttöä. Briden hahmossa näkyy edelleen se lapsi, joka kaipaa äitinsä rakkautta ja peilaa itseään suhteessa muihin ihmisiin. Matkallaan selitystä hakemaan menestyvä nainen palaa tietyllä tapaa lapseksi voidakseen olla taas aikuinen, ja tätä matkaa Morrison kuvaa tavattoman kiinnostavasti.

Kiinnostavasti Morrison kuvaa myös sitä, kuinka sekä Bride että Booker etsivät itseään. Lapsuuden erilaiset traumat määrittelevät molempia suuresti, ja joskus tulee hetki, kun itseä on katsottava silmiin. Kumpikaan ei ole puhtoinen, mutta ei sitä ole kukaan muukaan. Yksi tarinan vahvuuksista onkin siinä, että asiat eivät millään muotoa ole mustavalkoisia vaan sisältävät myös harmaan sävyjä.

Toni Morrisonilla on ihmeellinen taito kirjoittaa niukasti valtavan kokoisista asioista. Briden tarina kasvaa huomattavasti suuremmaksi kuin vajaat 200 sivua antaa ymmärtää. Luoja lasta auttakoon on ahdistava, traaginen, raskas ja surullinen tarina. Samalla siinä on lohtua ja toivoa, ja kaiken kaikkiaan romaani on hieno osoitus kirjoittajansa kertojantaidoista.

Helmet 2016 -listalla Morrisonin romaani kuittaa kohdan 39. Nobel-voittajan kirjoittama kirja.

Kirjasta muualla: KirjapolkuniMari A:n kirjablogi, KirjakirppuOksan hyllyltä, Ullan Luetut kirjat, Kulttuuri kukoistaa, Reader, why did I marry him?, Pieni kirjasto, Kaisa Reetta T. ja Kirjahilla.

Kommentit

  1. Tämä oli taitavasti kirjoitettu romaani. Ei mitään liikaa, mutta silti todella vahva tarina. Kirjan aiheesta ja teemoista olisi moni kirjailija taatusti saanut tuplasti sivuja aikaiseksi, mutta pidin kovasti Morrisonin tiiviistä ilmaisusta. Hieno kirja naistenpäivään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On uskomatonta, miten niukasti voi kirjoittaa sanomalla samalla paljon. Naistenpäivään tämä oli aika itsestään selvä valinta. :)

      Poista
  2. Valitsitpa sopivan kirjan esiteltäväksi naistenpäivänä. Morrisonin kirjan aion minäkin lukea, vaikka olen hieman pelännytkin sitä kirjailijan aiempien väkevien romaanien jälkeen. Tämä on kai aika erilainen? Mutta puhutteleva ja ilmeisen hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä on erilainen, ehkä helpompi lähestyä kuin muut Morrisonin romaanit, mutta silti tosiaan puhutteleva. Ja hyvä, ehdottomasti!

      Poista
  3. Puhutteleva tämä oli, ehdottomasti. Tiivis tarina jäi mieleen soimaan.

    VastaaPoista
  4. Puhutteleva tämä oli, ehdottomasti. Tiivis tarina jäi mieleen soimaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...