Siirry pääsisältöön

Kate Atkinson: Hävityksen jumala

"Olisi ehkä pitänyt muuttaa takaisin maalle, kun Viola oli lentänyt pesästä ja lähtenyt yliopistoon. Ei kauas, ehkä Hambledon Hillsiin. Pieneen taloon. (Teddy muisteli hellämielisesti Mouse Cottagea.) Mutta sen sijaan hän oli käänyt ja raahustanut eteenpäin entiseen malliin, sillä hänestä tuntui, että tämä oli elämä, joka hänen oli elettävä."
Kate Atkinson: Hävityksen jumala
(S & S 2016)
Alkuteos A God in Ruins 2015
Suomentanut Kaisa Kattelus
384 sivua (e-kirja)
Kate Atkinsonin hiljattain suomennettu romaani Hävityksen jumala on itsenäinen jatko-osa Elämä elämältä -romaanille, joka sai minut vakuuttumaan Atkinsonin kertojanlahjoista. Kun Elämä elämältä keskittyi Ursulaan ja hänen vaihtehtoisiin elämänpolkuihinsa, on Hävityksen jumalan pääosassa Ursulan veli Teddy. Poissa on edellisen teoksen leikittelevä rakenne, jäljellä on kepeähkö ja kiehtovan vanhahtava tyyli, josta pidin aiemmin ja pidän edelleen.

Teddyn elämää määrittelee pitkälti sota, ja tarina alkaakin vuodesta 1944. Sodan lisäksi pitkän elämän polulla mukana kulkevat tärkeät ihmiset: vaimo Nancy, sisar Ursula, sotatoverit, omia teitään kulkeva tytär Viola, tämän lapset Bertie ja Sunny. Mutkia polulle mahtuu, mutta Teddy suhtautuu asioihin rauhallisesti, kuin hyväksyen elämän rajallisuuden ja epävarmuuden. Teddyn hahmossa on jotain tavattoman sympaattista ja viehättävää.

Romaani kulkee sujuvasti ajasta toiseen - aikajänne kattaa lähestulkoon sata vuotta 1920-luvulta aina vuoteen 2012 saakka. Hyppely ei lukemista haittaa, ja mukavasti kertoja välillä valottaa tulevaisuuttakin, joka on vielä tapahtumahetkellä pimennossa.
Mutta tämä tapahtuisi vasta viikkojen kuluttua tulevaisuudessa. Nyt, nykyhetkessä, Royal Albert Hallissa Beethoven piti omaa palvelustaan Teddylle.
Kirjan luettuani olin hieman hämmentynyt. Elämä elämältä -romaanin lumoa en tästä tavoittanut (vaikka loppu oli hienosti ajatuksia kutkuttava), mutta huomasin, että kun lukemisesta oli kulunut päiviä, oli tarina kypsynyt ja kasvanut mielessäni. Huomasin palaavani yhä uudelleen Teddyyn ja hänen tarinaansa, hieman melankolisiin tunnelmiin ja suloiseen brittitunnelmaan. Atkinson kuvaa arkista, tavallista elämää hienon tarkkanäköisesti ja samalla haastaa lukijaansa.

Hävityksen jumalasta ovat kirjoittaneet myös Katja, Sara, Ulla, Raija ja Tuija.

Kommentit

  1. Atkinson on ollut minulle aina jonkinlainen ongelma, sillä en ole saanut hänestä oikein minkäänlaista otetta, yrityksistä huolimatta. Nyt ajattelin kokeilla, miltä hänen uudempi tuotantonsa maistuisi: tähtäimessä Elämä elämältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämä elämältä on kyllä kiehtova, pidin siitä enemmän kuin tästä vaikkei tämäkään huono ole.

      Poista
  2. Samaa lumoa en löytänyt minäkään, vaikka toivoin kyllä. Hieno romaani, kuitenkin, mieleenjäävä ja niin hurmaavan brittiläinen.

    VastaaPoista
  3. Atkinsoniin on kasautunut melkoinen odotusarvo, sillä niin paljon hänen kirjojaan Blogistaniassa kehutaan. Tämäkin kuulostaa hyvältä ja ehkäpä pikapuoliin aloitan jostain hänen kirjastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, toivottavasti tutustut Atkinsoniin! Mielelläni kuulisin ajatuksiasi.

      Poista
  4. Juttusi lopussa toteat, miten jälkimainingit löyvät, kun lukee Atkinsonia. Juuri niin se tekee: henkilöt, tilanteet ja tapa käsitellä asioita jää mieleen, putkahtelee pitkää luetun jälkeen. Elämä elämältä tosiaan jää hohtelemaan lumomuistona, muttei pilaa tämän hienon romaanin, no, hienoutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aika monen kirjan kohdalla todennut, että ne alkavat lukemisen päätyttyä elää omaa elämäänsä päässäni. Minulle se on merkki hyvästä tarinasta.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...