Siirry pääsisältöön

Roope Sarvilinna: Kateissa

"Juntunen meni edeltä ja minä peesasin. Juntunen oikikseen, Höntynen kauppikseen. Opiskelijabileitä, uusia kavereita, pari uutta tyttöä, opintotukea, taas hampurilaisten paistoa, innokkaita keskusteluja Uudella, Manalassa, halpaa kaljaa, kulttuurinnälkää, vähän pinnistelyä tentteihin, kahvia Dommalla, yrjökännit osakuntabileissä, rakastumisia ja eroamisia, saunailtoja, pitkiä juoksuja munasillaan pensaan, talon, korttelin ja kaupunginosan ympäri, ansiomerkki siitä."
Roope Sarvilinna: Kateissa
(Tammi 2015)
176 sivua


Roope Sarvilinnan esikoisromaanin keskiössä ovat Juntunen ja Höntynen, veljekset, joihin joskus tarttuivat leikkisät lempinimet. Ikää tuli, asiat muuttuivat, mutta nimet jäivät käyttöön. Lähes kaikki tehdään yhdessä, kunnes Juntunen äkkiä lähtee Thaimaahan ajattelemaan. Sieltä hän palaa vielä Suomeen mutta päätyy sitten ajattelemaan enemmänkin, kiertää vuosien ajan ympäri Aasiaa, lähinnä Intiaa.

Satunnaiset kortit ja sähköpostit pitävät perheenjäsenet jotenkin kartalla siitä, missä Juntunen kulkee ja mitä hänelle kuuluu. Mutta sitten koittaa hiljaisuus ja viimein tieto, että Juntunen on nähty Suomessa, ajamassa ratikalla kohti satamaa. Jopa kaavamaisesti elämää suorittava Höntynen ei voi jättää asiaa sikseen vaan lähtee etsimään laivahullua veljeään Itämereltä.

Onhan näitä, juntusia. Heitä, jotka hyppäävät pois kiihtyvästä oravanpyörästä ja ajattelevat, että voi olla muutakin kuin omistusasunto, auto tai kaksi, avioliitto, lapsia, työpaikka ja säännöllinen arki. Romaanissa kuvataan sitä, miten valtavirrasta poikkeava ratkaisu vaikuttaa läheisiin - kokonaisvaikutus tietenkin on vielä suurempi, kun Juntunen katoaa hiljaisuuteen. Millaista on vastata kysymyksiin veljen tai pojan kuulumisista, kun kuulumisia ei enää ole?

Roope Sarvilinna kirjoittaa lakonisesti ja riisutusti kahdesta miehestä ja heidän elämänvalinnoistaan. Henkilöt asettuvat toistensa vastakohdiksi, kun toinen toteuttaa ajatusta hyvästä länsimaisesta elämästä perheineen ja nousujohteisine urineen ja toinen päättää aivan toisin. Juntunen ja Höntynen jäävät kuitenkin lähinnä elämänvalintojensa kuviksi: heille toivoisi enemmän lihaa luiden ympärille, luonnetta. Kiitän kirjailijan tyyliä ja vaivatonta tapaa kuljettaa tarinaa eteenpäin. Monitulkintainen lopetus jää mietityttämään mukavasti.

Sain kirjan luettavakseni kustantajalta. Kiitos!

Myös Krista on Sarvilinnan teoksen lukenut.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...