Pääsin eilen viettämään Helsingissä muutaman tunnin ihan omaa aikaa, ja käytin tuon ajan hyödykseni tehokkaasti. Ensin suuntasin Ateneumiin Tove Janssonin näyttelyä katsomaan.
Täytyy myöntää, että hämmästyin sitä, kuinka monipuolinen, lahjakas ja tuottelias kuvataiteilija Tove Jansson on ollut. Oli todella mielenkiintoista tutustua hänen tuotantoonsa, sillä se tuntuu kertovan hänestä myös ihmisenä hyvin paljon.
Olen säästänyt Tuula Karjalaisen Janssonista kirjoittamaa kirjaa ensi syksyyn, mutta nyt tuntuu, että näyttelystä olisi varmaan saanut irti enemmän, jos kirja olisi tullut luettua ensin. Näyttelyesitteestä ja näyttelytilojen tiedoista toki sai ensiapua tiedonnälkään.
Ateneumista suuntasin Akateemiseen kirjakauppaan, jonne odotettiin saapuvaksi Jhumpa Lahiria. Ostin pokkarina hänen teoksensa Kaima, vaikka myös uutuusteos Tulvaniitty olisi ollut tarjolla. Sitä en kuitenkaan raaskinut nyt ostaa, koska hinta oli melko korkea.
Kirjailija Miina Supinen haastatteli Lahiria, joka kertoi uutuusteoksestaan ja sen synnystä. Kertomuksen taustalta löytyy tositarina kalkuttalaisista veljeksistä, jotka asuivat samalla asuinalueella Lahirin isoisän kanssa.
Romaanin kirjoittaminen kesti kuusitoista vuotta, eikä kirja päästä lukijaa helpolla. Silti aion ehdottomasti hankkia kirjan jossain vaiheessa luettavakseni, sillä tarina kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta.
Tähän mennessä Jhumpa Lahiri on sijoittanut tarinansa Intiaan ja Yhdysvaltoihin, mutta nykyään hän asuu Roomassa. Miina Supinen kysyi, kirjoittaako Lahiri tulevaisuudessa Roomaan sijoittuvan tarinan, ja kirjailija vastasi, että se on hyvin mahdollista. Haastattelun jälkeen kirjailija signeerasi teoksiaan.
Upea, aurinkoinen päivä Helsingissä tarjosi kirjan ystävälle paljon!
Täytyy myöntää, että hämmästyin sitä, kuinka monipuolinen, lahjakas ja tuottelias kuvataiteilija Tove Jansson on ollut. Oli todella mielenkiintoista tutustua hänen tuotantoonsa, sillä se tuntuu kertovan hänestä myös ihmisenä hyvin paljon.
Olen säästänyt Tuula Karjalaisen Janssonista kirjoittamaa kirjaa ensi syksyyn, mutta nyt tuntuu, että näyttelystä olisi varmaan saanut irti enemmän, jos kirja olisi tullut luettua ensin. Näyttelyesitteestä ja näyttelytilojen tiedoista toki sai ensiapua tiedonnälkään.
 |
| Kortteja ja jääkaappimagneetti. |
 |
| Ateneumin kaupan tarjotinvalikoimaa. |
Ateneumista suuntasin Akateemiseen kirjakauppaan, jonne odotettiin saapuvaksi Jhumpa Lahiria. Ostin pokkarina hänen teoksensa Kaima, vaikka myös uutuusteos Tulvaniitty olisi ollut tarjolla. Sitä en kuitenkaan raaskinut nyt ostaa, koska hinta oli melko korkea.
Kirjailija Miina Supinen haastatteli Lahiria, joka kertoi uutuusteoksestaan ja sen synnystä. Kertomuksen taustalta löytyy tositarina kalkuttalaisista veljeksistä, jotka asuivat samalla asuinalueella Lahirin isoisän kanssa.
Romaanin kirjoittaminen kesti kuusitoista vuotta, eikä kirja päästä lukijaa helpolla. Silti aion ehdottomasti hankkia kirjan jossain vaiheessa luettavakseni, sillä tarina kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta.
 |
| Jhumpa Lahiri Miina Supisen haastateltavana. |
Tähän mennessä Jhumpa Lahiri on sijoittanut tarinansa Intiaan ja Yhdysvaltoihin, mutta nykyään hän asuu Roomassa. Miina Supinen kysyi, kirjoittaako Lahiri tulevaisuudessa Roomaan sijoittuvan tarinan, ja kirjailija vastasi, että se on hyvin mahdollista. Haastattelun jälkeen kirjailija signeerasi teoksiaan.
Upea, aurinkoinen päivä Helsingissä tarjosi kirjan ystävälle paljon!
Tällainen olisi ihan unelmapäivä. Tove Jansson-näyttelyyn aion ehdottomasti käydä tutustumassa.
VastaaPoistaOli kyllä ihana, virkistävä päivä. :) Janssonin näyttelystä jäi sellainen olo, että sen voisi kiertää uudelleenkin.
PoistaSinullapa on tosiaan ollut mukava kirjallinen päivä. Minä kävin katsomassa Tove-näyttelyn maaliskuussa heti kun se oli auennut ja pidin aivan hurjasti. Saatanpa pistäytyä siellä vielä uudelleen kesän aikana, kuka tietää. Hieno ja tasapainoinen kokonaisuus, joka kattaa Janssonin koko uran upeasti.
VastaaPoistaMinä olin kuuntelemassa Lahiria torstaina ja kiinnostuin myös uudesta kirjasta. Olen lukenut Tämä siunattu koti, joka jäi vahvasti mieleen. Nyt on kesken Kaima, josta pidän hurjasti.
Janssonin näyttely oli kyllä elämys, jonka voisi kokea uudelleenkin. Onneksi aikaa on syyskuulle saakka.
PoistaMinä olen lukenut Lahirilta Tuoreen maan, ja nyt tosiaan Kaima odottaa lukuvuoroaan. Kiva kuulla, että pidät siitä!