Siirry pääsisältöön

Upea päivä Helsingissä

Pääsin eilen viettämään Helsingissä muutaman tunnin ihan omaa aikaa, ja käytin tuon ajan hyödykseni tehokkaasti. Ensin suuntasin Ateneumiin Tove Janssonin näyttelyä katsomaan.


Täytyy myöntää, että hämmästyin sitä, kuinka monipuolinen, lahjakas ja tuottelias kuvataiteilija Tove Jansson on ollut. Oli todella mielenkiintoista tutustua hänen tuotantoonsa, sillä se tuntuu kertovan hänestä myös ihmisenä hyvin paljon.


Olen säästänyt Tuula Karjalaisen Janssonista kirjoittamaa kirjaa ensi syksyyn, mutta nyt tuntuu, että näyttelystä olisi varmaan saanut irti enemmän, jos kirja olisi tullut luettua ensin. Näyttelyesitteestä ja näyttelytilojen tiedoista toki sai ensiapua tiedonnälkään.

Kortteja ja jääkaappimagneetti.
Ateneumin kaupan tarjotinvalikoimaa.

Ateneumista suuntasin Akateemiseen kirjakauppaan, jonne odotettiin saapuvaksi Jhumpa Lahiria. Ostin pokkarina hänen teoksensa Kaima, vaikka myös uutuusteos Tulvaniitty olisi ollut tarjolla. Sitä en kuitenkaan raaskinut nyt ostaa, koska hinta oli melko korkea.


Kirjailija Miina Supinen haastatteli Lahiria, joka kertoi uutuusteoksestaan ja sen synnystä. Kertomuksen taustalta löytyy tositarina kalkuttalaisista veljeksistä, jotka asuivat samalla asuinalueella Lahirin isoisän kanssa.

Romaanin kirjoittaminen kesti kuusitoista vuotta, eikä kirja päästä lukijaa helpolla. Silti aion ehdottomasti hankkia kirjan jossain vaiheessa luettavakseni, sillä tarina kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta.

Jhumpa Lahiri Miina Supisen haastateltavana.

Tähän mennessä Jhumpa Lahiri on sijoittanut tarinansa Intiaan ja Yhdysvaltoihin, mutta nykyään hän asuu Roomassa. Miina Supinen kysyi, kirjoittaako Lahiri tulevaisuudessa Roomaan sijoittuvan tarinan, ja kirjailija vastasi, että se on hyvin mahdollista. Haastattelun jälkeen kirjailija signeerasi teoksiaan.


Upea, aurinkoinen päivä Helsingissä tarjosi kirjan ystävälle paljon!

Kommentit

  1. Tällainen olisi ihan unelmapäivä. Tove Jansson-näyttelyyn aion ehdottomasti käydä tutustumassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä ihana, virkistävä päivä. :) Janssonin näyttelystä jäi sellainen olo, että sen voisi kiertää uudelleenkin.

      Poista
  2. Sinullapa on tosiaan ollut mukava kirjallinen päivä. Minä kävin katsomassa Tove-näyttelyn maaliskuussa heti kun se oli auennut ja pidin aivan hurjasti. Saatanpa pistäytyä siellä vielä uudelleen kesän aikana, kuka tietää. Hieno ja tasapainoinen kokonaisuus, joka kattaa Janssonin koko uran upeasti.

    Minä olin kuuntelemassa Lahiria torstaina ja kiinnostuin myös uudesta kirjasta. Olen lukenut Tämä siunattu koti, joka jäi vahvasti mieleen. Nyt on kesken Kaima, josta pidän hurjasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Janssonin näyttely oli kyllä elämys, jonka voisi kokea uudelleenkin. Onneksi aikaa on syyskuulle saakka.

      Minä olen lukenut Lahirilta Tuoreen maan, ja nyt tosiaan Kaima odottaa lukuvuoroaan. Kiva kuulla, että pidät siitä!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...