Siirry pääsisältöön

Minna & miehet. Minna Canthia sarjakuvina

"Sikamaisen huono idea! Edes 110 vuotta kuolemani jälkeen te miehenpuolet ette ole viisastuneet pennin vertaa."
Minna & miehet. Minna Canthia sarjakuvina
(Asema ja Pohjois-Savon taidetoimikunta 2010)
118 sivua
Minna & miehet. Minna Canthia sarjakuvina -teos on Pohjois-Savon taidetoimikunnan projekti, jossa kuusi savolaissyntyistä sarjakuvataiteilijaa tulkitsee Canthia ja hänen tekstejään. Sarjakuva-albumin aloittaa Jyrki Nissisen tulkinta Köyhää kansaa -romaanista, joka oli minulle aikanaan ensimmäinen ja järisyttävä kosketus Canthin tuotantoon. Nissinen on tuonut köyhän Marin ja hänen tarinansa nykyaikaan.
Jyrki Nissisen sarjakuvassa Köyhää kansaa tuodaan nykyaikaan.
Minä itse pysyttelen mieluusti vaan paikallani. En kunnolla nukuksissa, enkä kunnolla valveilla. Tsiikailen vain umpi crazyjä näkyjäni. Hullunhoureita! Hirviöitä ja sen sellaista.
Perustarina kuitenkin on kuta kuinkin sama. Lopussa on romaanistakin tuttu keskustelu, jossa pappi ja lääkäri keskustelevat ja lääkäri esittää ajatuksia, jotka saavat papin tyrmistymään. Jotain Canthin edistyksellisestä ajattelusta kertoo se, että lääkärin ajatuksista kiistellään vielä nykyäänkin.

Jyrki Heikkisen sarjakuva Epäluulo sekoittaa unen ja todellisuuden, ja "kaikki on niin mahdottoman sekavaa". Jope Pitkäsen sarjakuvassa Kiss & Tell taas on kysymys kuvitellusta salaisesta rakkaustarinasta, jota viedään eteenpäin tekstiviestein. Tarinassa otetaan hauskalla tavalla, Minna Canthin tapaan, kantaa nykyajan ilmiöihin.

Reijo Kärkkäisen Eräs Puijolla käynti mukailee Canthin novellia ja kertoo kahdesta tytöstä, joiden maine ja kunnia joutuvat vaaraan viattoman Puijolla käynnin myötä. Sarjakuvassa naisten tai tyttöjen asema näyttäytyy melkoisen kahlittuna: koskaan ei voi olla liian varovainen, jos haluaa säilyttää kunniallisen maineensa.

Hemmo-sarjakuva, jonka on piirtänyt Petteri Tikkanen, perustuu myös Minna Canthin tarinaan. Tulee sota, joka vaatii miehiä puolustamaan maata, ja matkaan lähtee myös Hemmo. Tarina etenee hyvin vahvasti kuvien varassa, tekstiä ei ole juuri lainkaan, ja piirrosjälki on suurilinjaista.

Sarjakuva-albumin päättää Pentti Otsamon tulkinta novellista Kuoleva lapsi. Kuoleman odotusta sävyttää tuskaisa kyseleminen, mikä mahtaa olla kaiken tarkoitus.

Albumin sarjakuvat ovat luonnollisesti hyvin erityyppisiä, kun kaikki ovat eri tekijöiden kynistä lähtöisin. Yhteinen nimittäjä on Minna Canth, mikä on hieno asia: on hyvä, että tärkeän naiskirjailijamme tuotantoa tuodaan esille tälläkin tavoin - ja miesvoimin! Sarjakuvistakin näkyy Canthin sanoman ajattomuus.

Albumin parissa tajusin, että on vielä monia Canthin teoksia, joihin en ole tutustunut, vaikka Canth lempikirjailijoihini lukeutuukin. Pohjana olevien tekstien tunteminen ei ole välttämätöntä sarjakuvien ymmärtämiseksi, mutta etua siitä mielestäni kyllä on.

Kommentit

  1. Mikä mahtava idea tällainen sarjakuvateos! Meni heti lukulistalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mielenkiintoista sitten kuulla, mitä sinä kirjasta ajattelet. :) Minun käsiini sarjakuvateos osui ihan sattumalta kirjaston vasta palautettujen hyllystä.

      Poista
  2. Vau, hieno Minnan päivän postaus! :) Tämä täytyy tsekata. Kiitos mukavasta arviosta :)

    p.s. olen useana päivänä yrittänyt kirjautua lukijaksesi, mutta blogger ilmoittaa, ettei se pysty toteuttamaan pyyntöäni.. Muillakin on kuulema bloggerin kanssa sama ongelma... Ei auta siis kuin odotella, että vika korjataan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! :)
      Blogger kyllä välillä aina yllättää ominaisuuksillaan. Joskus tekstien asettelut menevät miten sattuu, vaikka mitä tekisi, ja joskus on näitä kirjautumisongelmia. Mutta kiva kuulla, että olet innostunut kirjautumaan lukijakseni. Toivottavasti pian onnistuu!

      Poista
  3. Tästä en tiennytkään... onpas hieno vinkki! En ole mikään Canth-fani, mutta tämä alkoi kiinnostaa, kun on niin originelli aihe sarjakuvaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on tosiaan kiinnostava kokonaisuus, kun tekijät käsittelevät Canthia niin eri tavoin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...