Siirry pääsisältöön

Ulla-Lena Lundberg: Marsipaanisotilas

"Hahaa! Sota tuli sittenkin, ihan niin kuin oli odotettu ja ennustettu ja lyöty vetoa. Niinisalon kasarmilla on sellainen juoksu ja meteli, että tuntuu kuin kuri olisi haudattu yhdessä rauhan kanssa. Nyt on tosi kyseessä: nyt tapellaan ja hoidetaan homma nopeasti. Vanhat rajat palautetaan, sitten pyyhitään kädet housuntakamukseen ja palataan normaaliin elämään."
Ulla-Lena Lundberg: Marsipaanisotilas (Gummerus 2001)
Ruotsinkielinen alkuteos Marsipansoldaten
Suomentanut Leena Vallisaari
496 sivua
Ulla-Lena Lundberg oli minulle tuntematon kirjailija ennen hänen viimevuotista romaaniaan Jää, joka voitti Finlandia-palkinnon. Ihastuin romaaniin todella paljon, ja edelleen se on yksi parhaita viime vuosina lukemiani kirjoja.

Marsipaanisotilas on yhteydessä Finlandia-voittajaan siten, että myös tässä romaanissa tutustutaan Kummelin perheeseen. Vanhemmat, huoleton Leonard ja säntillinen Martha, toimivat pienellä koululla opettajina. Lapsista vanhin, Petter, on Jään pääosassa ja tässä romaanissa perheen tasapainottaja, järjen ääni. Petterin jälkeen tulee Frej, joka on taiteellisesti taitava. Kolmas poika Göran on rakastettava äidin ja isän suosikki, ja hän tietää sen hyvin itsekin. Riihimäen AUK:ssa hän jopa esittelee itsensä ruotsalaiseksi mammanpojaksi. Nuorin lapsi on perheen ainoa tytär Charlotte, joka on alkanut huomata, että hän herättää kiinnostusta vastakkaisessa sukupuolessa.

Kummelin perheen jäsenistä etualalle kirjassa nousevat Frej ja Göran, jotka molemmat päätyvät sotaväkeen Suomea puolustamaan. Nuorukaiset ovat suorastaan lapsellisen innoissaan mahdollisuudesta päästä "tappelemaan", mutta talvisota päättyy ennen kuin he ehtivät tositoimiin. Pian kuitenkin alkaa jatkosota, ja veljekset päätyvät rintamalle, kumpikin omalle taholleen. Rintamatapahtumia kuvataan kiinnostavasti kahden veljeksen näkökulmista niin, että nuorten miesten luonteenlaadut tulevat sotatoimissakin esille. Göran eli Jösse dramatisoi tapahtumia mielellään, kun taas Frej ei pienestä hätkähdä. Göran tarvitsee jatkuvasti kotoa paljon kaikenlaista, kun taas Frej ei tarpeitaan tuo niin vahvasti esille.

Marsipaanisotilaassa on kysymys monesta asiasta. On perhe, johon liittyy velvollisuuksia. Joku ottaa nuo velvollisuudet liiankin vakavasti, toinen taas ei niitä edes huomaa. On ruotsalaisuus Suomessa ja rintamalla. On tietenkin itse sota, johon suhtaudutaan välillä yllättävän kevyesti. On sodan päättyminen, mikä ei aiheuta yksiselitteisesti vain riemua vaan myös kysymyksiä: kuka minä olen, missä minun paikkani nyt on? On tunteita ja elämää, jota varten on asetettu tai asetetaan odotuksia.

Jäässä ihailin Lundbergin luomaa kertojanääntä, joka on leppoisan jutusteleva ja lämmin. Samanlaista kerrontaa löytyy myös Marsipaanisotilaasta:
"Haa! Nyt olemme kuitenkin kiiruhtaneet asioiden edelle. Keittiön pöydässä, missä Hellén puhisee elintarvikkeiden luovutuksista, jotka puristavat viljelijästä kaiken viimeistä pisaraa myöten, pahemmin kuin punakaarti konsanaan, vaikka hevoset ja miehet on jo viety väkisin sotaan, ei nimittäin ole vielä puhuttu mitään tulevista aikeista."
Välillä tuntuu, kuin olisin lukijana kertojan kanssa paikalla, katselemassa ja kuuntelemassa tapahtumia. Ja ehkä hieman myös ihmettelemässä niitä.
Lundberg myös kuvailee tavattoman kauniisti tavallisia asioita:
"Ja ennen kaikkea on hiljaista. On niin hiljaista että kuulee, kun alkaa tihuuttaa, kuulee auringon nousevan. Kuulee pimeyden laskeutuvan ja kuulee sarastuksen hiljalleen kapuavan metsänreunan takaa. Kuulee tähtien syttyvän vienosti räsähtäen, kuulee kuun purjehtivan rahisten yli yötaivaan, kuulee maailmankaikkeuden hiljaisuuden."
Romaanista löytyy jotain samaa viehätystä kuin Jäästä, mutta kyllä Finlandia-voittaja on hiotumpi ja nautinnollisempi lukukokemus. Tätä kirjaa olisi voinut mielestäni tiivistää, jotta huomio olisi pysynyt paremmin tarinassa.

Tämä on neljäs kirja, jonka olen lukenut Ihminen sodassa -haasteeseen. Marsipaanisotilaan ansiosta ylenen siis sotamiehestä korpraaliksi!

Marsipaanisotilaasta ovat kirjoittaneet myös ainakin SaraJaana, Katja, Minna ja Morre.

Kommentit

  1. Sulla on hyvä vauhti! Itsekin ylenin juuri korpraaliksi, hyvä päätös tälle vuodelle. ;)

    Olen tämän Marsipaanisotilaan joskus haalinut hyllyyn nököttämään, ja aion sen vielä lukea, vaikka itse en Jäästä niin suuresti ihastunutkaan. Lundbergin kirjoitustyylissä on kuitenkin jotain kiehtovaa, ja sotakuvaukset ovat alkaneet nyt purra meikäläiseen ihan uudella tavalla. Kenties siis ensi vuoden aikana minäkin luen tämän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vain sinulle innostavasta haasteesta, olen nyt kiinnostunut sotia käsittelevästä kirjallisuudesta ihan uudella tavalla. Ja onnittelut ylennyksestä! :)

      Poista
  2. Tämä kirja on ollut jo kauan lukulistalla! Ehkä saisin sen viimeinkin luettua, sopii hyvin tuohon Ihminen sodassa -haasteeseen johon itsekin osallistun :)

    VastaaPoista
  3. Tuo Ihminen sodassa -haaste on kyllä tosi innostava. Sen myötä tulee varmaan luettua monta kirjaa, joihin on jo kauan pitänyt tarttua. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...