Siirry pääsisältöön

Jaana Tiira: Kääntyvä vaihde, kirskuvat kiskot

Nurkassa seisova pönttöuuni rasahteli, kun hiillos jäähtyi. Kalle ei tuntenut nurkista hiipivää kylmyyttä, ainoastaan palavaa tiedonhalua, jota hän ei enää yrittänytkään hillitä. Katsomatta poikaansa Anna unohtui tuijottamaan odotussalin ikkunaan, jonka takana odotti helmikuinen ilta. Hän siirtyi ajatuksissaan vuoteen 1934 ja alkoi kertoa syyskuisesta junamatkastaan, jonka määränpäänä oli ollut Kajaani. Palatessaan muistoihinsa Anna tunsi ruumiissaan vaunun nytkähdykset ja kuuli kiskojen kolkkeen höyryveturin huudattaessa pilliään.

Jaana Piira: Kääntyvä vaihde, kirskuvat kiskot
Lind & Co 2025
kansi Laura Noponen
äänikirjan lukija Anna Saksman
kesto 8 t 9 min

Kääntyvä vaihde, kirskuvat kiskot jatkaa Kellomäki-sarjaa, jonka avausosa Polttavat raiteet, aseman varjo jäi sillä tavoin mukavana mieleen, että kakkososa tuli myös klikattua äänikirjahyllyyn kuunneltavaksi. Nyt eletään 1950-lukua ja nuoremman sukupolven on aika astua esille. Annan ja Niilon poika Kalle alkaa olla aikuinen ja viisikymmentäluvun tanssilavat houkuttavat. Houkuttava on myös Leena, paikallisen kyläkauppiaan tytär jonka huoneen seiniä koristavat elokuvajulisteet.

Kallen on aika käydä armeija ja inttireissulta mukaan tarttuu kitara, jota hän oppii soittamaan niin, että vakuuttaa monet kuulijansa. Leena vain ei oikein muusikon uralle kannusta, ei myöskään Anna-äiti. Niilo alkaa olla huonossa kunnossa ja Kallen olisi siten suotavaa tulla rautatieasemalle kunniallisiin töihin jatkamaan siitä, mihin vanhemmat ovat työurallaan päätyneet.

Viihdyin tälläkin kertaa Kellomäki-sarjan parissa hyvin. Romaani tarjoaa elämänmakuista ajankuvaa ja henkilöhahmoja, joissa on sopivasti tarttumapintaa. Annan kylmäkiskoisuus ja Kallen taustalla piilevä salaisuus ovat kiehtovia elementtejä, joista ensin mainitusta kuulisi mieluusti lisääkin. En äkkiseltään löytänyt tietoa, onko sarjalle tulossa jatkoa. Jos on, palaan mielelläni Kellomäen maisemiin uudelleen.

Kommentit

  1. Tuli etäisesti mieleeni Aino Räsäsen Helena-sarja. Siis lähinnä juuri ajankuvan ja arkisuuden takia eli seurataan tietyn perheen elämää vuosikymmentenkin ajan. Tätä Kellomäki-sarjaa voisi olla kiinnostava lukea, jos löytyy paperikirjoina kirjastosta. Täytyy merkkailla Suomi-lukulistalle nämä!

    VastaaPoista
  2. Tämä sarja ei ole minulle tuttu, tosin taisin bongata ensimmäisen osan sinulta aiemmin. Kuuntelin juuri Jari Järvelän Raiteet, kolmen aikatason tarinan savon radan verisestä historiasta. Mutta tämä taitaa olla erilainen rautatietarina. 50-luku kiinnostaa aina!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...