Siirry pääsisältöön

Ingeborg Arvola: Villien tuulten ranta

Istun niin hiljaa kuin pystyn, en nyyhki enkä kuivaa niitä kahta kyyneltä, jotka valahtavat silmistä, mutta seuraavat pysäytän, en halua keskeyttää mitään, en häiritä heitä, olla vaivoiksi, en liikauta sormeakaan vaan yritän ajatuksissani löytää Mikon, löytää talon jonka hän rakentaa, siellä me istumme, oman pöytämme ääressä, ja lapset astelevat lähemmäs kun minä luen kirjettä, ehkä kirjettä Pehriltä, sanoja joilla hän kuvaa uutta elämäänsä Amerikassa, mutta kun lähestyn kuvittelemani tuvan seinää, käteni kurkottaa toista kuvaa kohti, se on kai muistoni, siitä kun pienenä tartuin jääpuikosta, joka roikkui katosta talon kulmassa, se oli käsivarren paksuinen ja ylsi lähes maahan saakka, mutta sitten minä katkaisin sen. Ääni helisi siinä hiljaisessa maailmassa ja jää tuntui kädessä painavalta, niin pitkältäkin, että sitä oli vaikea pidellä.

Ingeborg Arvola: Villien tuulten ranta
Gummerus 2025
alkuteos Vestersand
suomentanut Aki Räsänen
äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen
kesto 13 t 33 min

Ruijan rannalla -sarjan toinen osa Villien tuulten ranta vie tuttujen henkilöiden luokse. Jäämeren laulun päähenkilön Priita-Kaisan tarina jatkuu Finnmarkin seudulla. Nyt hän on viimeisillään raskaana ja pääsee pois vankilasta. Rakkaus Mikkoon on vienyt sekä hänet että miehen vankeuteen, ja kun Priita-Kaisa pääsee vapauteen, on talvi. Hän kahlaa lumihangessa tietämättä, mihin voisi mennä.

Suuntana on kuitenkin Pykeija, sillä sinne Mikko on kehottanut suuntaamaan. Ja sinne Priita-Kaisa taivaltaa, vaikkei taival ole helppo. Häntä kannattaa luottamus rakastettuun ja yhteiseen tulevaisuuteen, toive yhteisestä hirsisestä talosta, jonka mies on luvannut rakentaa.

Unelman tiellä vain on esteitä. Pienin este ei ole se, että Mikko on todellisuudessa yhä naimisissa. Jätetty vaimo Kreeta-Liisa on kostonhimossaan varsin väsymätön, eikä Priita-Kaisan suhde omiin lapsiinkaan ole aivan mutkaton.

Tässä historiallisessa romaanissa rakentuu kiehtovaa ajankuvaa alueelta, jonne on muotoutunut tiiviitä yhteisöjä ja josta myös lähdetään muualle etsimään parempaa elämää. Luonto on vahvasti läsnä ja se on jotain, minkä keskellä ja kanssa eletään päivästä päivään, viikosta toiseen.

Raijan kirjarepusta löytyy runsas analyysi tästä teoksesta.


Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...