Siirry pääsisältöön

Sanna Nyqvist: Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren

Janssonin elämän merikartta tarjoaa tarkastelupisteitä myös hänen kirjallisiin maastoihinsa. Varhaislapsuudesta alkanut vahva tunneside Itämeren saaristoon oli hänen tuotantonsa käyttövoima, loputon inspiraation lähde, jonka tarjoamia aihelmia hän vartioi teoksesta toiseen. Jansson sijoitti meren äärelle niin muumikirjansa kuin valtaosan muista romaaneista ja novelleistaan. Pieni saari tai kaistale merenrantaan riitti seikkailujen maastossa tai ihmisluonnon ytimen tarkasteluun.

Sanna Nyqvist: Rannalla
– Miten kirjailijat löysivät meren
Tammi 2024
kansi Markko Taina
283 sivua

Kirjallisuustieteilijä Sanna Nyqvist paneutuu Rannalla-teoksessaan siihen, miten muutamat kirjailijat löysivät meren ja minkälaisia merkityksiä merimaisemat kirjailijoiden teoksissa saavat. Mukana ovat Jane Austen, August Strindberg, Marcel Proust, Virginia Woolf ja Tove Jansson. Kirjailijoita on siis vain viisi (ja tietenkin sitä miettii, ketä muita olisi lukijana halunnut mukaan) mutta rajaus on hyväksi: ei se määrä vaan laatu.

Kirjassa ei tarkastella ainoastaan kirjallisuutta vaan kirjailijoita ja heidän teoksiaan asetetaan myös omaan aikakontekstiinsa. Esimerkiksi Jane Austenin aikana matkat rannoille alkoivat kiinnostaa ihmisiä aiempaa enemmän ja matkoilta haettiin myönteisiä terveysvaikutuksia, kun ahtaat ja savuiset kaupungit jäivät taakse. Marcel proustin aikoihin matkustaminen rannoille vain lisääntyi. August Strindbergin Hemsöläiset puolestaan vaikutti siihen, miten ruotsalaiset näkivät saaristomaisemiaan. Virginia Woolf toi esille naiskirjailijan työn reunaehtoja esseessään Oma huone, ja Tove Jansson kirjoitti muumeista sodan varjossa.

Kuvaamalla alati liikkuvaa merta jähmeinä vuorijonoina Prous onnistuu tavoittamaan jotakin olennaista rannan rajatilamaisuudesta. Hänelle ranta on vastakohtien maastoa. Jatkuva liike ilmenee pysyvyytenä.

Kiinnostavaa on sekin, miten kirjan kirjoittaja matkaa kirjailijoiden jalanjäljissä tarkastelemaan heidän rantojaan. Virginia Woolfin tavoin hän matkaa lautalla Skyelle ja Strindbergin Kymmendössä hän kulkee fiktion ja todellisuuden välimaastossa.

Kirjan nimi ja kenties myös Markko Tainan suunnittelema ihana kansi (kannen maalaus Magnus Enckell, Poikia rannalla) veivät ennakko-odotuksiani siihen suuntaan, että tarjolla olisi kepeähköä nostalgisointia ja haaveilevaa rannalla kuljeskelua. Siksi olikin pienoinen yllätys, kun havaitsin teoksen olevan varsin analyyttinen ja kaivautuvan syvälle siihen, mitä meret ja rannat viiden kirjailijan tuotannossa ovat merkinneet. Mutta lopulta yllätys oli kovin mieluisa: oli antoisaa uppoutua osaavaan kirjallisuusanalyysiin ja havaita, miten paljon merellinen näkökulma voi tarjota ammennettavaa.

Rannalla-teoksessa minua ihastuttaa se, miten meri ja rannat ovat vahvasti ja olennaisesti läsnä analyyseissa. Nyqvistin paneutunut tarkastelu osoittaa, että vesistö ei ole vain taustakuva tai kulissi vaan se voi olla hyvinkin merkittävä osa teoksen maailmaa.

Aloittaessaan Majakka-romaaniaan Virginia Woolf tiesi, että se kuvaisi perhettä ja sijoittuisi rannalle ja että etäinen, saavuttamattomalta tuntuva majakka olisi romaanin keskeinen symboli. Lisäksi hänellä oli selkeä tyylillinen tavoite. Hän halusi kirjoittaa meren osaksi teoksen pulssia, hän halusi meren äänen kuuluvan sen kielessä ja rytmissä.

Rannalla innostaa väistämättä tarttumaan teoksessa mainittuihin kirjoihin. Olisipa hauskaa lukea uudelleen vaikkapa Janssonin Seuraleikki taustana se, mitä Nyqvist on novellikokoelmasta sanonut.

Viihdyin mainiosti Sanna Nyqvistin esseeteoksen äärellä ja mielelläni olisin uppoutunut kirjallisiin merellisiin maailmoihin enemmänkin. Ehkäpä tälle teokselle voisi kainosti toivoa jatkoa? Hyviä vinkkejä jatkoon tarjoaa muuten Kirjaluotsi.

Kommentit

  1. Tämä vaikuttaa ihanalta kirjalta! Kiinnostavat valinnat kirjailijoiksi. Vaikka olen itse sisämaan kasvatti, rannoille minäkin hakeudun, olipa sitten kyse järvistä, merestä tai virroista. Olen kertomasi perusteella jo aika vakuuttunut siitä, että pidän tästä. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...