Siirry pääsisältöön

Ursula Mursu: Myrtti ja nuuskiva kinuski

Torkuntäyteisen merimatkan jälkeen tyrannosaurus sai lopulta maata jalkojensa alle: valkeaa kalliota, josta nousi hiekkaista, suolaista pölyä joka askeleella. Kuu valaisi heidän tietään, ja Myrtti tunsi vatsanpohjassaan, että aamupäivä oli jo pitkällä. Hän kuitenkin pelkäsi, että pikkelssileivät putoaisivat taksiotuksen kylkiluiden välistä kadoksiin, joten ruokailu olisi jätettävä paikan päälle – tai niin hän ensin ajatteli, mutta joutui muuttamaan mieltään, kun hölköttely vain jatkui jatkumistaan. Maan päällä vauhti oli rauhallisempi kuin merellä.

Ursula Mursu: Myrtti ja nuuskiva kinuski
Kumma 2023
kuvitus Apila Pepita
154 sivua

Pääsimme lukukaverini kanssa palaamaan kolmannen kerran Kuuilman maagiseen maailmaan, kun tarttuminen Ursula Mursun lastenromaaniin Myrtti ja nuuskiva kinuski. Tällä kertaa Myrtti on jo varsin tottunut noitaelämäänsä, ja kun isikin on asettunut Kuuilmaan, ovat elämän perustat vallan hyvin kohdillaan.

Mutta sitten Myrtti saa salaperäisen kirjeen mummultaan. Mummu on teillä tietymättömillä mutta Myrtti on varma, että mummu odottaa etsijäänsä – siis Myrttiä. Isi ja Tuuve-täti vain eivät millään ole ymmärtää, mitä Myrtin täytyy tehdä. Onneksi muita ymmärtäjiä ja tukijoita kuitenkin löytyy, ja niinpä Myrtti lähtee Loviisan, Fuugan ja Hirmun kanssa jäljittämään mummua. Seuraa seikkailu, joka opettaa etsijöille taas paljon uutta niin maailmasta kuin elämästäkin.

Jäimme aiemmin odottelemaan ihastuneina Kuuilma-sarjan päätösosaa, ja odottaminen kannatti. Myrtti ja nuuskiva kinuski jatkaa tutulla ja lämminhenkisellä linjallaan. Ehkä juuri turvallinen tuttuus tekee sen, että paluu Kuuilmaan tuntui erityisen miellyttävää tämän kolmannen osan kohdalla.

Myrtin seikkailuiden vahvuus on siinä, että kirjat tarjoavat oivallettavaa ja pohdittavaa niin lapsille kuin aikuisille. Kertomuksissa vallitsee lämmin ymmärrys, johon on mukavaa kietoutua. Myrtin maailma on humaani ja salliva, ja sellaiseen maailman matkaaminen tekee ihmiselle iästä riippumatta hyvää varsinkin, kun todellinen maailma on ajoittain kovinkin kaoottinen ja synkkä.

Apila Pepitan kuvitus toimii jälleen erinomaisesti tarinaa täydentäen. Kuvitus on ihastuttavan ilmeikästä ja värikästä.

Jätämme lukukaverini kanssa haikeat hyvästit Kuuilmalle. Onneksi kirjat eivät esineinä katoa vaan niiden luokse voi palata aina uudelleen.

Helmet 2024 -lukuhaaste: 2. Kirjassa tehdään taikoja.

Kommentit

  1. Munkin pitää kyllä tarttua näihin kirjoihin! Tykkään just tämmösistä lastenkirjoista.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...