Siirry pääsisältöön

Erich Kästner: Tuuliajolla Berliinissä

Kaupunki muistutti huvipuistoa. Talojen julkisivuja peitti kirjavien valojen sekamelska, jonka rinnalla taivaan tähdetkin joutuivat häpeään. Kattojen yllä papatti lentokone. Yhtäkkiä ylhäältä alkoi sataa tinapaperilantteja. Ohikulkijat katsahtivat taivaalle ja kumartuivat noukkimaan lappusia. Fabianin mielessä häivähti satu pikkutytöstä, joka nostaa paidanhelmansa vangitakseen taivaalta satelevia taalereita. Hän sieppasi ohikulkijan hatunlieriltä itselleen lantin. ”Tervetuloa Exotik-baariin, osoite Nollendorfplatz 3, Kauniita naisia, eläviä alastonpatsaita, samassa talossa täysihoitola Condor”, tinapaperissa luki. Hetkessä Fabian kuvitteli itsensä ilma-aluksen lentäjäksi joka katsoi ylhäältä nuorta miestä Joachimstraßella ihmisjoukon tuoksinassa, lyhtyjen ja näyteikkunoiden valoissa, kuumeiseen hehkuun syttyneiden öisten katujen vilskeessä. Miten pieni se mies oli. Ja hän itse oli tuo mies!

Erich Kästner: Tuuliajolla Berliinissä
Aviador 2022
alkuteos Der Gang vor die Hunde 1931
suomentanut Vesa Tapio Valo
kansi Saara Hankama
294 sivua

Erich Kästnerin romaani Tuuliajolla Berliinissä on julkaistu alkujaan jo vuonna 1931. Nyt teoksesta on saatu uusi suomennos, ja koska minua kiinnostaa niin 1900-luvun alkupuolisko kuin myös Berliini – kyllä, olen katsonut Babylon Berlinin ja Lupausten linnakkeen – päädyin varaamaan Kästnerin romaanin kirjastosta itselleni.

Sainkin käsiini varsin kiintoisan kertomuksen. Sen päähenkilö on nuori mies, Fabian, lupaava mainostoimittaja. Hän elää kuljeskelevaa elämää seuranaan usein ystävänsä Labude, eikä kummankaan pyrkimyksistä tavoitella vakiintuneempaa elämäntapaa oikein tule mitään. Kun Fabian saa potkut työstään, näyttäytyy ympäröivä yhteiskunta paitsi epävakaana myös paikoin absurdina – maailma on kaoottinen, sekava ja ennustamaton, kenties sotaa enteillen. 

Jossain määrin sekava on myös Kästnerin romaani. Se koostuu tilanteista, jotka ovat kuin välähdyksiä romaanihenkilöiden ja erityisesti Fabianin todellisuudesta. Mutta kyllä kertomukseen punainen lankakin muodostuu, kun sen antaa niin tehdä. Samaan aikaan välähdyksittäin romaani on hyvin kuvallinen: on varsin vaivatonta kuvitella mielessä Fabian astelemassa 1930-luvun Berliinissä, ja juuri tällaisissa hetkissä tavoitan romaanin voimaa, hienoa tunnelmaa.

Paikka paikoin kuitenkin koen, etten aivan pysy perässä enkä aivan hahmota, mistä on kysymys. Suomentaja Vesa Tapio Valon jälkisanat ovat suureksi avuksi, mutta en niidenkään tukemana ole aina kartalla niin hyvin kuin toivoisin.

Tuuliajolla Berliinissä ei ehkä ole varsinaisesti minun kirjani, vaikka monesta asiasta sen äärellä nautinkin. Lopetus onnistui viimeistään saamaan pään pyörälle mutta myös vakuuttamaan, että Kästnerin aikanaan sensuurin kynsiin joutunut teos kannatti lukea. 

Sadan vuoden lukuhaasteessa Erich Kästnerin teos kuittaa 1930-luvun.

Kommentit

  1. Piti oikein lukea uudestaan alun lainaus, en ollut ensimmäisellä kerralla mieltänyt että siinä voisi olla lähes sadan vuoden takainen ajankohta! Mielenkiintoista!
    Harmi että oli niin sekava ja päätä pyörryttävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on tosiaan kiehtovaa modernia tunnelmaa. Kannattaa kuitenkin tutustua, jos esimerkiksi tuo aika kiinnostaa.

      Poista
  2. Jotenkin tästä tulee mieleen Natalia Ginzburgin Kieli jota puhumme, sekä ajankuvan (tosin Italiassa) että haastavan rakenteen puolesta. Kiva kuitenkin, että näitä vanhempia teoksia suomennetaan ja luetaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan kiva, että vanhempiakin teoksia tulee uudelleen esille. Tässä yllätti varsin moderni maailma, ja ajallinen konteksti on tietenkin kiehtova.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...