Siirry pääsisältöön

Charlotte McConaghy: Täällä oli susia

 Susi numero kuusi, emosusi, katselee minua metallihäkistään. Sen turkki on valkea kuin talvinen taivas. Naaras ei ole koskaan aiemmin tiennyt, miltä teräs tuntuu anturan alla. Ottaisin sen tiedon sudelta pois, jos voisin, sillä tuntemus on kylmäävä. Vaisto kehottaa minua rauhoittelemaan eläintä hiljaisin sanoin tai lempeästi koskettamalla, mutta minun läsnäoloni sitä kaikkein eniten pelottaa, joten jätän sen rauhaan.

Charlotte McConaghy: Täällä oli susia
WSOY 2022
alkuteos Once There Were Wolves 2021
suomentanut Saara Pääkkönen
358 sivua

Pidin kovasti Charlotte McConaghyn romaanista Viimeinen muuttolintu (WSOY 2021), joten kiinnostuin kirjailijan uutuusteoksesta heti, kun siitä kuulin. Kun romaani vielä osui silmiini kirjaston uutuushyllyssä, poimin sen epäröimättä mukaani.

Viimeinen muuttolintu käsitteli ilmastonmuutoksen tematiikkaa lapintiirojen kautta. Nyt ollaan jälleen ympäristön muuttumisen äärellä, mutta tällä kertaa mukana ovat sudet. Samaan tapaan kuin aiemmassa teoksessa, nytkin päähenkilö on kovia kokenut nainen, jota varjostavat menneisyyden kovat kokemukset. Tuttuja elementtejä McConaghyn teoksista siis löytyy.

Täällä oli susia -romaanin päähenkilö ja minäkertoja on Inti Flynn. Intillä on erikoinen neurologinen ominaisuus: peilikosketussynestesia. Se aiheuttaa monissa tilanteissa vaikeuksia, sillä hän kokee kipua jopa silloin, kun hän pelkästään näkee väkivaltaa. Ja väkivallalta hän ei ole elämässään säästynyt.

Inti matkustaa Skotlantiin erikoisen seurueen kanssa. Mukana ovat puhumattomaksi ajautunut kaksossisko Aggie, muutama työkaveri ja joukko susia. Kollegoidensa kanssa Inti haluaa vapauttaa sudet alueelle, mistä ne ovat kadonneet aikoja sitten.

Intin aikeita ei katsota hyvällä, ja hän joutuukin ennen pitkää kahnauksiin paikallisten kanssa. Maanviljelijät pelkäävät susien hyökkäävän heidän elinkeinonsa kimppuun ja pelko valtaa lähiseudun. Kun yksi maanviljelijä katoaa, kohdistuvat syyttävät katseet Intiin ja susiin. Intin tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että sudet pysyvät elossa ja löytävät paikkansa uudelta kotiseudulta.

Täällä oli susia on selvästi sukua kirjailijan edelliselle suomennetulle romaanille. Kieli on kaunista, paikoin pakahduttavaa, ja Skotlannin maisemat susineen piirtyvät hienosti näkyviin. On hienoa ja tärkeää, että ekosysteemin muuttumista ja ympäristönsuojelua käsitellään kaunokirjallisin keinoin. Tällaiset romaanit saattavat saada lukijat katsomaan lähiympäristöään uusin silmin, ja se on tärkeää.

Minun makuuni romaanissa on kuitenkin hieman liikaa draamaa. Loppujen lopuksi sudet tuntuvat jäävän sivuun, kun keskiöön asettuu Intin vaikea elämäntilanne ja kun väkivalta ei edelleenkään olekaan taakse jäänyttä. En ollut varautunut kertomuksen raakuuteen, ja se hätkähdytti.

Toisaalta romaanissa on myös kauneutta ja toivoa. Onneksi niin.

Helmet 2022 -lukuhaaste: 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä.

Kommentit

  1. Tämä kirja kuulostaa aika kiinnostavalta, hurjasta draamasta huolimatta. :D McConaghylta en ole lukenut vielä mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tosiaan pidin ekasta suomennoksesta tätä enemmän. Mutta kyllä tällekin kantaa mahdollisuus antaa, jos yhtään kiinnostaa. :)

      Poista
  2. Huippuhyvä draamakirja. Bloggaus tulossa joulukuussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa päästä sitten lukemaan ajatuksiasi tästä!

      Poista
  3. Tässä oli hurjan paljon kiinnostavia yksityiskohtia, sudet, Intin peilikosketussynestesia, kaksosten keskenäinen vuorovaikutus ja yhteys, Skotlanti... Tykkäsin kovasti, pitänee lukea myös Viimeinen muuttolintu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kiinnostavia yksityiskohtia tästä tosiaan löytyy, makuuni vähän liikaakin. Minä pidin Viimeisestä muuttolinnusta todella paljon!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...