Siirry pääsisältöön

Karla Malm: Lux

Ihan sama, hän sanoo itselleen ja yrittää karistaa esiin pyrkivän häpeän. Sen ei ole väliä. Se ilta johti Ässään, siihen tosiasiaan, että Ässä on siinä ja tietää eikä silti juokse karkuun. Kuin vakuuttaakseen itseään tästä ajatuksesta hän nappaa Ässää kädestä kiinni. Ässän kasvoilla häilähtää pikaisesti jotakin sellaista, mitä Iiris ei osaa tulkita.

Karla Malm: Lux
Like 2022
336 sivua

Karla Malmin esikoisromaani Lux sijoittuu 2000-luvun alun Kallioon. Päähenkilö on Iiris, joka tapaa Ässän – Sonjan – ja hurmaantuu. Nuoret alkavat seurustella mutta jotain suhteesta puuttuu, ja lukijalle lienee selvää aiemmin kuin Iirikselle, että suhde ei ole kovin vakaalla pohjalla.

Romaania värittää villi, hillitön nuoruus. Alkoholia, bileitä, pakollista koulunkäyntiä. Alaikäiset pääsevät baareihin kovin helposti, ja erityisesti Ässän kohdalla päihteidenkäyttö on jo karata käsistä.

Alkuun ajattelen, että Lux ei ole minua varten. Liikaa nuorta kiihkoa, liikaa kohellusta joka ei vetoa kaltaiseeni täti-ihmiseen. Ihan kaikkea en ymmärrä: Ässä tuo esille kerta toisensa jälkeen Lux Lisbonin nimen. Virgin Suicides -elokuvan hahmo on minulle vieras ja luulen, että sen tunteminen voisi avata romaanista jotain lisää.

Kuitenkin huomaan tarinan vetoavan: vetävästi etenevän romaanin Iiris ja Ässä kasvavat ja muuttuvat, ja he huomaavat itsekin aikanaan kyseenalaistaa sitä maailmaa, jossa he ovat nuoruutensa eläneet. Romaanin toinen aikataso tuo hahmot lähemmäs nykyaikaa ja kertoo eräänlaisista heräämisistä.

Iiriksen ja Ässän suhde, nuorten naisten maailma ja heidän roolinsa suhteessa odotuksiin, Iiriksen ja tämän äidin välinen suhde – kiinnostavia aihelmia riittää. Kiehtovaa on sekin, miten nuoret ihmiset etsivät paikkaansa ja miten tummien varjojenkin keskelle voi pilkahtaa valoa.

Helmet 2022: 7. Kirja kertoo ystävyydestä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virve Sammalkorpi: Sinkkuleikki

Olisin voinut tyytyä varastamaan makupaloja elämääni aloittamalla uuden rajoja rikkovan harrastuksen, keskittymällä eläinsuojelutyöhön tai juoksemalla vieraissa aina Villen poissa ollessa. Olin kuitenkin niin kyllästynyt lintuhäkkiini, etten halunnut vain nuolla elämänsuolaa. Halusin purra, ahmia, niellä ja hotkia. Olin muuttunut kanarialinnusta korppikotkaksi. Ville ei kuitenkaan nähnyt muutosta. Hänelle olin edelleen kultaista tukkaa soljella niskassa pitävä perusnainen. Kurvit kunnossa ja päässä kosolti tervettä järkeä. Kuriton vain soveliaisuuden rajoissa. Niinpä päätökseni oli hänelle sokki. Virve Sammalkorpi: Sinkkuleikki Karisto 1999 kansi Pirita Syrjänen 199 sivua Virve Sammalkorven esikoisromaani Sinkkuleikki  oli minulle ilmestymisensä aikoihin elämys. Muistan, miten uppouduin romaaniin ja luin sen useamman kerran, koska jokin viihdyttävässä romaanissa vetosi minuun niin voimakkaasti. Sinkkuleikki  on sittemmin kulkenut mukanani muutosta toiseen ja löytänyt aina paik...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...