Siirry pääsisältöön

Sara Ehnholm Hielm: Ja sydän oli minun – lukea, kirjoittaa, kaivata ja elää. Esseitä.

Paitsi että minä en kirjoittanut. Oli kuin ihminen, joka minussa oli muuttanut tänne kirjoittamaan esseitä elokuvista, olisi kuollut. Elvytys ei johtanut tuloksiin. En kaivannut minnekään – ja koko kirjoittamiseni oli siihen asti syntynyt kaipuusta. En halunnut olla missään muualla. Minulla ei ollut mitään sanottavaa kenellekään – siihen asti kaikella, mitä olin kirjoittanut, oli ollut vastaanottaja, ei tosin aina tietoisena roolistaan.

Sara Ehnholm Hielm: Ja sydän oli minun – lukea, kirjoittaa, kaivata ja elää. Esseitä.
Teos & Förlaget 2018
alkuteos Och hjärtat, der var mitt (Förlaget 2018)
kansi Kitty Salovaara
301 sivua

Sara Ehnholm Hielm, kustantaja ja elokuvakriitikko, muutti vuonna 2015 Italiaan. Hänen tarkoituksenaan oli kirjoittaa, kun intohimolle oli kerrankin aikaa ja tilaa. Kokemuksista syntyi esseeteos Ja sydän oli minun – lukea, kirjoittaa, kaivata ja elää.

Myönnnettäköön: en ole alkuun päästä esseistiikan sisälle lainkaan. Ensimmäinen teksti on jotain aivan muuta kuin etukäteen odotin enkä vakuutu vielä seuraavastakaan, en edes sitä seuraavasta. Mutta vähitellen lämpenen ja viimein innostun. Myöhemmin mietin, josko tässä on kyseessä jonkinlainen kasvu, siirtymä haparoinnista kohti varmuutta. "– – saan todistaa esseeminän syntyä", toteaa oivaltavasti Omppu. Ehkä kyse onkin juuri siitä. Esseeminä syntyy epävarmuudesta ja kirjoittamisen vaikeudesta, alkaa löytää oman itsensä samalla kun kirjoittaja tutustuu uuteen kotikaupunkiinsa.

Syvällä sisimmässäni kuitenkin tiedän, että mies on pelkkä olkiukko, itse luomani vihollinen, koska koen edelleen, että minun on saatava lupa sille, mitä haluan tehdä. Koska ahattelen, että tarvitsen ihanteelliset olosuhteet. Entä jos koko ajatus naisista tai naisen rooleista on umpikuja? 

Enholm Hielm ei käsittele teoksessaan pelkästään kirjoittamista vaan myös monia muita teemoja äitiydestä naiseuteen, työstä kansalliseen identiteettiin ja niin edelleen. Teemat kietoutuvat yhteen ja saavat innoitusta monista kirjallisista lähteistä: Ja sydän oli minun onkin eräänlainen kirjallisuuden ja lukemisen ylistys sen ohessa, että keskeistä on kirjoittaminen. Esseeteos on paitsi henkilökohtainen myös yhteiskunnallinen, se on kriittinen ja avoin. 

Donna Mobilen kirjat ja Yökyöpeli hapankorppu lukee.

Kommentit

  1. Heti kiinnostuin, esseet ovat minulle mieluisa kirjallisuuden laji!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen viime aikoina innostunut esseistä suuresti!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...