Siirry pääsisältöön

Kari Hotakainen: Tarina

Hän kertoi, ettei enää voinut luottaa sanoihin, vaikka juuri niihin kaiken luottamuksen olisi pitänyt perustua. Sopimuksia ja papereita kirjoitettiin, mutta niiden ulkopuolella oli hallitsematon sanojen ja puheen kaaos. Tässä uudessa maailmassa jokainen sana liimautuu avaruuden tahmeaan kattoon eli internetiin, ja siellä ne kaikki pysyvät, vaikka ne olisi lausuttu kevyesti, ohimennen, olan yli, taksiin astuessa, hotellin pyöröovissa.

Kari Hotakainen: Tarina
Siltala 2020
268 sivua

Tarina vie erikoiseen mutta mahdolliseen, hyvin kuviteltavissa olevaan tulevaisuuteen. Maaseutu on tyhjentynyt – tai tyhjennetty – ja ihmiset ovat pakkautuneet Kaupunkiin. Mitenkään kamalan kaukaa haetulta tämä asetelma ei kuulosta, sillä kyllähän kaupungistuminen on ollut ilmiö ja trendi jo pitkään. Vastavirtaan kulkijat ovat niitä, jotka muuttavat kaupungista maaseudun rauhaan.

Tarinassa ei näitä vastavirtaan kulkijoita ole. Maaseutu on Virkistysalue ja Kaupungissa asutaan. Tai siis asutaan, jos paikka löytyy. Ongelmana on se, että tyhjentyneen viheralueen asukeille on löydettävä sijoituspaikka Kaupungista, eikä se käykään ihan helposti. Niinpä tarvitaan projekti, jossa Nuhruiset ratkaisevat, miten vähäiset tilat jaetaan asukkaiden kesken. Erityiseksi kohteeksi valikoituu kerrostalo osoitteessa Raatteentie 62. Talon asukkaiden tulee elämäntarinoillaan perustella tarpeensa asunnolle, ja parhaat tarinankertojat palkitaan parhailla asunnoilla. Tarinoiden lukijaksi ja päätöksentekijäksi valikoituu kolmekymppinen psykologi Ilona Kuusilehto.

Ja tarinoita Kuusilehto saa, niin kuin saa Tarinan lukijakin. Raatteentie 62:n asukkaiden elämäntarinat eivät oikeastaan kietoudu yhteen vaan niitä yhdistää kehystarina, jonka sisälle yksittäiset hahmot asettuvat. Ratkaisu on mielenkiintoinen. Se alleviivaa sitä, miten elämä on tarinaa, elämästä pitää tehdä tarina ja elämme tarinoiden ympäröimänä. Se, joka osaa kertoa tarinansa värikkäimmin, voittaa – totuus on toissijainen. Kritiikki osuu ja uppoaa.

Kritiikkiä nykymenoa kohtaan on tarjolla muutenkin. Huomio kiinnittyy kaupungistumisen ohella esimerkiksi kyyneliä tarjoavaan televisioon ja kirjailijan asemaan. Havainnot ovat tarkkoja ja on hyvä, että niistä puhutaan. Satiiri paikoin naurattaa, paikoin kauhistuttaa. 

Paikoin myös uuvuttaa, se on pakko myöntää. Tarinat eivät jaksa pitää yllä kiinnostustani loppuun saakka, vaikka Hotakaisen sanankäyttö onkin toimivaa.

Hotakaisen teoksesta muualla: Kirjallisuustoimittaja, Kirjavinkit ja Kirsin Book Club.

Helmet 2021: 8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa.

Keski-kirjastot 2021: 11. Kirjassa kuvataan ammattia, johon et haluaisi.

Kommentit

  1. Hotakainen on yleensä ollut hupaisaa ja antoisaa seuraa, mutta tämä "Tarina" ei minuakaan sen osuvasta kritiikistä nykymenon suhteen ja kirjailijan taatusta sanansäilän heilumisesta huolimatta saanut varauksitta syttymään. Joten seuraavaa odotellessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyylissä on kyllä tuttua Hotakaista, mutta ei tämä nyt tosiaan sytyttänyt. Seuraava ehkä sitten taas vetoaa paremmin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...