Siirry pääsisältöön

Maria Pettersson: Historian jännät naiset

 – Minä odotan. 24-vuotias Milunka Savić seisoo asennossa komentavan upseerin edessä. Hän on monesta pahasta paikasta selvinnyt, kokenut, tovereidensa arvostama sotasankari. Se ei välttämättä auta, sillä hänen sukupuolensa on paljastunut. Serbian armeijassa ei olekaan taistellut huimapäinen nuorimies Milun Savić vaan maalaistyttö Milunka.

Maria Pettersson: Historian jännät naiset 
– merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja
Atena 2020
502 sivua

Maria Petterssonin Historian jännät naiset on monin tavoin huikea teos. Kirjaan on koottu vaikuttavan ja laajan taustatyön tuloksena kymmenien naisten pienoiselämäkerrat, teos on ulkoasultaan upea ja sisällöltään vakuuttava. En ihmettele lainkaan Petterssonin kirjan saamaa suosiota ja näkyvyyttä. 

Teos on jaettu seitsemään osioon, joissa esitellään erilaisia naisia tieteestä taiteeseen ja urheiluun, hallitsijoista aktivisteihin ja toisinajattelijoihin sekä rikollisiin ja virkavaltaan. Oman osionsa saavat myös sotilaat ja vakoojat sekä tutkimusmatkailijat ja seikkailijattaret.

Jokaisesta naisesta kerrotaan muutaman sivun verran. Olennaista tietenkin on, miksi heidän on syytä jäädä muistiin, ja syitä toden totta löytyy. Petterssonin esittelemiä naisia yhdistää sisukkuus ja tahto ylittää aikansa rajoja, tulla esille miesten selkien takaa. Kiintoisaa on, että moni heistä on todella vaikuttanut historiaan, mutta silti he ovat jääneet miesten varjoon. Miksi näin? Teoksen innoittajana onkin esipuheen mukaan kirjailijan pettymys siitä, miten hänen lapsuudessaan historiankirjat sivuuttivat naiset lähes täysin. Tätä epäkohtaa paikkaa Historian jännät naiset, ja hyvin paikkaakin.

Maria Petterssonin lennokas tyyli ihastuttaa. Hän onnistuu tiivistämään historian jännien naisten elämäntarinoita muutamaan sivuun nostamalla esiin keskeiset seikat ja puuduttamatta lukijaa. Naisia on niin paljon, että kaikki eivät mitenkään jää mieleen. Se ei ole tarpeenkaan vaan olennaista on ymmärtää, miten naiset ovat kautta historian ja ympäri maailmaa vaikuttaneet ja kantaneet monessa tärkeässä hetkessä kortensa kekoon.

Kaikki naiset eivät ole hyveellisiä ja ihastuttavia, mikä on mielestäni vain hyvä asia. Historian jännät naiset rikkoo siten perinteistä ihannekuvaa naiseudesta ja siitä, millainen naisen tulee olla. Teos osoittaa, että nainen voi olla monenlainen ja tehdä monenlaista, vaikka yrityksiä asettaa nainen paikalleen riittää edelleen.

Historian jännät naiset ei ole yhdellä lukukerralla selvä vaan siinä riittää ammennettavaa moneen lukuhetkeen. Kun teos on lisäksi todella upea ulkonäöltään, sen jättää mieluusti yöpöydälle odottamaan seuraavaa lukuhetkeä, jotta jänniin naisiin voi perehtyä uudelleen.

Podcast Maria Pettersson ja historian naiset löytyy Yle Areenasta.

Tietokirjabingosta kuittaan kohdan Kirja avartaa ajatteluani. Bingo!

Historian jännistä naisista muualla: Kirjarouvan elämääKirsin Book Club, SivuhenkilöKirjavinkit, Punavuori gourmet ja Kirjailuja.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

  1. Huikea tietokirja. Toivon lisää tällaisia kirjoja, joissa käydään läpi henkilöiden elämää lyhyesti ja ytimekkäästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huikea tämä tosiaan on. Tehty taustatyö on hurja ja lopputulos onnistunut.

      Poista
  2. Onnittelut bingorivistä! Minulla kertyi tietokirjabingoon vain hajarukseja, mutta niitä tuli toisaalta enemmän kuin ennakkoon arvelin. Tietoa tuli luettua tavallista enemmän, mikä on tietysti kiva juttua. Tämä Pettersonin kirja kiinnostaa, mutta on hieman liian pitkä juuri tähän hetkeen. Mukavaa vuodenvaihdetta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäkin ilahduin siitä, miten paljon tuli tietokirjallisuutta luettua. Ensi vuodelle toivon samaa. Petterssonin kirja toimii hyvin, vaikka lukisi vain yhden jutun silloin, toisen tällöin. Suosittelen siis, vaikkei juuri nyt olisi aikaa ihan koko teokseen.
      Mukavaa vuodenvaihdetta!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...