Siirry pääsisältöön

Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät

Juri ja Boris ovat myös tulleet pöytään. Jakavat yhden jakkaran. He katsovat Mihaa yhtä ihastunein ja lumoutunein katsein kuin tytöt. Maria tietää, että pikkuveli rakastaa musiikkia. Juri seuraa paikaltaan näiden nuorten aikuisten, sodan vuosina melkein vanhuksiksi muuttuneiden arasti sädehtivää, pikkuhiljaa yhä vahvemmin roihuavaa elämänjanoa. Se näkyy heidän naurussaan, suurissa eleissään ja keskusteluissaan, joissa puhutaan kaikesta muusta paitsi sodasta, pelosta ja kärsimyksestä.

Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät
Atena 2020
244 sivua

Anna Soudakovan Mitä männyt näkevät pohjautuu esikoiskirjailijan isoisän elämäntarinaan. Ja se tarina onkin kertomisen arvoinen: Juri elää Neuvostoliiton kuohuvaa 1900-lukua ja näkee niin sorron vuodet kuin 1990-luvun mullistuksen. Romaanin sivuilta hahmottuu matka Stalinin vallan alta kohti turkulaista lähiökerrostaloa.

Romaanin käynnistää prologi, joka sijoittuu 2010-luvulle Turkuun. Ollaan nykyajassa, romaanin kertojan Marian ukki on väsyneenä sairaalassa. Elämä on selvästi ehtoopuolella, paljon elettyä elämää on takana. Sairaalasta siirrytään menneisyyteen, aina vuoteen 1936 saakka. Tuolloin Marian ukki, Juri, on lapsi vasta, ja kaikki on edessä, niin ilot kuin surut.

Suruja, niitä Jurin elämässä riittää. Romaanin alkuosassa yksi henkilö toisensa jälkeen katoaa Jurin elämästä, ja kurjuutta on muutoinkin tarjolla. Melkeinpä liikaa, ja alkua luenkin syvään hengitellen. Välillä kirja on pakko laskea pois käsistä, sillä tarina tuntuu kovin raskaalta.

Jurin ja hänen läheistensä kohtalot kietoutuvat osaksi Neuvostoliiton historiaa, jonka käänteet eivät tietenkään ole uusia. Jurin tarina ei kuitenkaan tunnu kuluneelta tai entuudestaan tutulta vaan vie mukanaan siitä huolimatta, että tarinassa on synkkiä varjoja.

Vaikeuksista ja murheista huolimatta Juri kasvaa kohti aikuisuutta ja rakentaa elämäänsä niissä puitteissa, jotka tarjolla ovat. Elämään tulee valonpilkahduksia, kun rinnalle löytyy puoliso ja on aika perustaa oma perhe. Valoa tuo myös se, kun menneet epäoikeudenmukaisuudet tuodaan päivänvaloon ja viimein pahoittelujen kera – toisaalta epilogi muistuttaa jäätävällä tavalla siitä, miten historiaa voidaan tulkita monin tavoin. Kirjan loppu on ajatuksia herättävä kannanotto, jonka esille tuominen on rohkeaa.

Tarina on rakenteeltaan sirpalemainen: tarina etenee harppauksittain 1930-luvulta 2000-luvulle saakka. Rakenneratkaisu toimii hyvin ja kokonaisuudesta muodostuu ehyt tarina, jonka keskiössä on lapsesta aikuiseksi kasvava Juri. Hän kantaa mukanaan suurvaltion ja eritoten sukunsa tarinaa. Mitä männyt näkevät tuo kauniilla ja koskettavalla tavalla esille sen, miten historiaa on tärkeää tuntea. 

Kerronta on suoraviivaista, paikoin hyvin toteavaa ja kursailematonta. Vähäeleisyys sopii hyvin tarinaan, jonka tapahtumat ravistelevat ja koskettavat. Romaani on tärkeä osa kirjallisuutta, joka kuvaa suuren itänaapurimme ja samalla myös meidän historiaamme yksilöiden kautta, lukijaa koskettaen.

Anna Soudakovan esikoisromaanista muualla: Kirsin Book Club, Kirjavinkit, Kirjasta kirjaan, Kirjarouvan elämääElämä on ihanaaKulttuuri kukoistaaTuijata ja Kirjojen kuisketta.

Kommentit

  1. Todella hieno kirja. Koskettava tarina ja kaunis kaunis teksti.

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla, että sinäkin olet tykännyt tästä. Minulle tämä oli todella upea ja koskettava lukukokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkuosa kosketti niin, että lukeminen tuntui jopa vaikealta. Upea lukukokemus kokonaisuudessaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – päiväretkistä pitkiin vaelluksiin

Hiihto järven jäällä sujui joutuisasti. Viisivuotias lykki edessä tasatyöntöä, ja minä hiihdin vauvan kanssa perässä. Pienimmän aurinkolasien takaa en nähnyt, nukahtiko hän, vai oliko hiljaa ihan vain tyytyväisyyttään. Suksi luisti, ja matka eteni. Illan hämärtyessä saavutimme määränpäämme, saaressa sijaitsevan laavupaikan. Isomman lapsen silmät loistivat päästyämme perille: ”Täälläkö me äiti saadaan nukkua?” Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – Päiväretkistä pitkiin vaelluksiin Karttakeskus 2024 kansikuva Riikka Ruokolainen 192 sivua Susanna Ylinen on Instagram-profiilinsa mukaan superliikkuja, ja sitä hän todellakin vaikuttaa olevan. Erityisen upeaa on, että Ylinen on ottanut myös lapsensa mukaan liikunnalliseen elämäntapaansa, ja nyt hän tarjoaa tietämystään Lapsiperheen retkioppaassa , joka sisältää monenlaisia vinkkejä lähtien siitä, miten päiväretkiä voi toteuttaa lasten kanssa, ja päätyen siihen, miten myös pitkät vaellukset ovat pikkuväen kanssa mahdollisia. Opaskirja on hy...