Siirry pääsisältöön

Elly Griffiths: Januksen kivi

"Tavallisesti tällaisessa paikassa olisi tiilikerros ja sen alla perustuksia, mutta tässä hiekka, kivet ja turve ovat sekaisin kuin sopassa. Kerrokset ovat sekoittuneet, eivätkä kovin kauan aikaa sitten, ja hautakuopan linjat leikkaavat ne. Ja sekoittuneen maan alapuolella makaa luuranko."

Elly Griffiths: Januksen kivi
Tammi 2017
Alkuteos The Janus Stone 2010
Suomentanut Anna Lönnroth
335 sivua

Tutustuin Ruth Galloway -nimiseen arkeologiin Risteyskohdat-dekkarin myötä, ja sen verran kiinnostuin ihastuttavan tavallisesta Ruthista, että jo sarjan avausosan luettuani jäin odottamaan toista osaa, joka on tämä Januksen kivi. Viime vuonna julkaistu kirja sai kuitenkin odottaa aika pitkään pääsyään lukujononi kärkeen, mutta viimein niin tapahtui.

Januksen kivessä kohtaamme jälleen Ruthin, jonka elämä on viime näkemältä muuttunut melkoisesti. Moni ei välttämättä muutosta heti huomaa, mutta Ruthilla on salaisuus, jota hän haluaa varjella. Uudessa tilanteessa arkeologi päätyy jälleen mukaan rikostutkintaan, kun norwichilaisen talon purkutyömaalta löytyy lapsen luita.

Ovatko lapsen luut peräisin kaukaa historiasta vai lähempää nykyaikaa? Ruthin asiantuntemusta tarvitaan kysymyksen selvittämiseen, ja pian nainen huomaa olevansa kovin syvällä tutkinnassa samalla, kun suhde komisario Harry Nelsoniin on varsin kimurantti. Yhteistyössä pari päätyy kuitenkin selvittämään rikosta, josta ei hyytäviä piirteitä puutu: lapsen luurangolta puuttuu pää; löytöpaikalla on aikanaan toiminut lastenkoti, ja sieltä taas on aikanaan kadonnut kaksi lasta.

Jännityksen tiivistämiseksi tarinankulkua rikkovat kursivoidut päiväkirjakatkelmat, joiden kirjoittajalla ei voi olettaa kaiken olevan kunnossa. Tyyppi kuvittelee tehtäväkseen uhrata muinaisille jumalille, ja uhka leijuu ilmassa tämän tästä.

Entä mikä merkitys on kivisen kaariportin tekstillä?
Omnia mutantur, nihil interit. Kaikki muuttuu, mikään ei häviä.
Lopulta Ruth joutuu melkoiseen pyöritykseen, ennen kuin asiat saadaan päätökseensä. Loppuratkaisua ei voi jättää enää odottamaan, vaan sivut kääntyvät vauhdilla huojentavaan viimeiseen virkkeeseen saakka. Dekkari pitää hyvin otteessaan, sympaattinen päähenkilö saa lukijan puolelleen ja kiehtova miljöö herää mielessä eloon – ei varmaan ole yllätys, että Ruth Galloway -sarjan kolmaskin osa on lukulistalla.

Muualla Ruth Gallowayn seikkailusta: Kirsin kirjanurkka, Yöpöydän kirjat, Kirjasähkökäyrä ja Leena Lumi.

Kommentit

  1. Ruth on symppis päähenkilö, ja mikä kemia hänen ja Nelsonin välillä rätisee sivujen välissä...vau

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Nyt on menossa jo Jyrkänteen reunalla, ja Käärmeen kirous on myös saatava luettavaksi.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...