Kyllä on ollut mukavaa lukea. Huhti-kesäkuussa olen saanut perehtyä moneen kiinnostavaan teokseen, ja vuoden 2015 toisen neljänneksen saldo jää ehdottomasti positiiviseksi monin mittarein mitattuna.
Hyviin lukukokemuksiin lukeutuu useita kirjoja, mutta mainittakoon tässä ainakin Celeste Ng'n Everything I never told you, Louise Doughtyn Kielletyn hedelmän kuja, Sadie Jonesin Ehkä rakkaus oli totta ja Elina Hirvosen Kun aika loppuu. Ja lisää seuraa:
Toiseen maailmansotaan liittyviä kirjoja luin kaksi. Sekä Audrey Mageen Sopimus että Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe olivat vaikuttavia ja vakuuttavia mutta erilaisia katsauksia elämään sodan aikana.
Kesäkuusta muodostui kuin huomaamatta Kate Atkinson -kuukausi, jos niin uskaltaa kahden luetun kirjan perusteella sanoa. Viime vuoden Blogistanian Globalia -voittaja Elämä elämältä innosti lukemaan myös kirjailijan uusimman suomennoksen.
Haasteisiin on tullut osallistuttua melko ahkerasti. André Brinkin muistoa kunnioittavaan haasteeseen osallistuin lukemalla romaanin Valkoinen, kuiva kausi, ja sen myötä totesin, että Brinkin tuotantoon haluan tutustua enemmänkin. Per Pettersonin Kirottu ajan katoava virta vakuutti entisestään kirjailijan kyvyistä ja toi yhden lisäsuorituksen Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteeseen, johon tuli muutakin pohjoismaista toki luettua - esimerkiksi Peter Høegin Susanin vaikutus.
Haasterintamalla merkittävää minulle on se, että julkistin ensimmäisen emännöimäni haasteen. Kirjankansibingo jatkuu elokuulle saakka, ja vielä ehtii mukaan.
Tässä kohtaa lienee hyvä hetki suositella kesälukemista. Karoliina Timosen Kesäinen illuusioni oli ensimmäinen tutustumiseni Timosen kynänjälkeen ja on mielestäni erinomaista luettavaa hiljaisiin kesäiltoihin, sellaisiin, kun on aikaa uppoutua kiinnostavaan tarinaan. Petri Tammisen Meriromaanilta en paljon osannut etukäteen odottaa mutta suosittelen pienoisromaania mielelläni, jos lakoniset havainnot elämänmenosta kiinnostavat. Kotimaisella linjalla jatketaan: Laura Honkasalon Perillä kello kuusi tarjoaa hienoa ajankuvaa 1960-luvun Suomesta.
Tuossa vielä infografiikkaa lukemisistani. Nais- ja mieskirjailijoiden teoksia tuli luettua lähes yhtä paljon, ulkomaisen ja kotimaisen kirjallisuuden määrä meni sattumalta täsmälleen samaan.
Hieno tuo sinun graafinen esityksesi!
VastaaPoistaKiitos, Margit! :) Piktochart on helppokäyttöinen.
PoistaOletpa saanut hyvin luettua ja mielenkiintoisia kirjoja. Nuo sodista kertovat Sopimus ja Kaikki se valo jota emme näe kiinnostavat minuakin, samoin Pettersonin kirjat. Eipähän tule pula seuraavalla kirjastoreissulla, on taas niin monta kirjaa ja kirjailijaa joihin haluan tutustua!
VastaaPoistaBlogien seuraamisessa on se hyvä puoli, että kirjastoon mennessä ei tarvitse koskaan miettiä, mitä lainaisi. Aina löytyy ideoita. :)
PoistaMukavan näköinen graafi. Pitäisi ehkä itsekin väsätä jotain tuommoista vaikka vuoden lopuksi. Kivan kuuloisia kirjoja olet lukenut. Per Petterson on minulla tutustumislistalla, pitäisi ehtiä lukemaan häneltä jotain Pohjoismaa-haasteeseen. Vielä on onneksi aikaa. :)
VastaaPoistaTaisin käyttää Piktochartia ensimmäisen kerran, kun väsäsin viimeisintä vuosikoostetta. Kivoja kirjoja on tosiaan luettavaksi osunut. Pettersonista olen pitänyt paljon, joten uskallan häntä haasteeseen suositella.
Poista