Siirry pääsisältöön

Toisen vuosineljänneksen kirjoja


Kyllä on ollut mukavaa lukea. Huhti-kesäkuussa olen saanut perehtyä moneen kiinnostavaan teokseen, ja vuoden 2015 toisen neljänneksen saldo jää ehdottomasti positiiviseksi monin mittarein mitattuna.

Hyviin lukukokemuksiin lukeutuu useita kirjoja, mutta mainittakoon tässä ainakin Celeste Ng'n Everything I never told you, Louise Doughtyn Kielletyn hedelmän kuja, Sadie Jonesin Ehkä rakkaus oli totta ja Elina Hirvosen Kun aika loppuu. Ja lisää seuraa:

Toiseen maailmansotaan liittyviä kirjoja luin kaksi. Sekä Audrey Mageen Sopimus että Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe olivat vaikuttavia ja vakuuttavia mutta erilaisia katsauksia elämään sodan aikana.

Kesäkuusta muodostui kuin huomaamatta Kate Atkinson -kuukausi, jos niin uskaltaa kahden luetun kirjan perusteella sanoa. Viime vuoden Blogistanian Globalia -voittaja Elämä elämältä innosti lukemaan myös kirjailijan uusimman suomennoksen.

Haasteisiin on tullut osallistuttua melko ahkerasti. André Brinkin muistoa kunnioittavaan haasteeseen osallistuin lukemalla romaanin Valkoinen, kuiva kausi, ja sen myötä totesin, että Brinkin tuotantoon haluan tutustua enemmänkin. Per Pettersonin Kirottu ajan katoava virta vakuutti entisestään kirjailijan kyvyistä ja toi yhden lisäsuorituksen Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteeseen, johon tuli muutakin pohjoismaista toki luettua - esimerkiksi Peter Høegin Susanin vaikutus.

Haasterintamalla merkittävää minulle on se, että julkistin ensimmäisen emännöimäni haasteen. Kirjankansibingo jatkuu elokuulle saakka, ja vielä ehtii mukaan.

Tässä kohtaa lienee hyvä hetki suositella kesälukemista. Karoliina Timosen Kesäinen illuusioni oli ensimmäinen tutustumiseni Timosen kynänjälkeen ja on mielestäni erinomaista luettavaa hiljaisiin kesäiltoihin, sellaisiin, kun on aikaa uppoutua kiinnostavaan tarinaan. Petri Tammisen Meriromaanilta en paljon osannut etukäteen odottaa mutta suosittelen pienoisromaania mielelläni, jos lakoniset havainnot elämänmenosta kiinnostavat. Kotimaisella linjalla jatketaan: Laura Honkasalon Perillä kello kuusi tarjoaa hienoa ajankuvaa 1960-luvun Suomesta.

Tuossa vielä infografiikkaa lukemisistani. Nais- ja mieskirjailijoiden teoksia tuli luettua lähes yhtä paljon, ulkomaisen ja kotimaisen kirjallisuuden määrä meni sattumalta täsmälleen samaan.


Tähän postaukseen valikoitui kohtuullisen monta teosta, mutta silti monta hyvää kirja jäi mainitsematta. Voi siis sanoa, että vuosi 2015 on sujunut hieman yli puoliväliin erittäin suotuisissa kirjamerkeissä!

Kommentit

  1. Hieno tuo sinun graafinen esityksesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Margit! :) Piktochart on helppokäyttöinen.

      Poista
  2. Oletpa saanut hyvin luettua ja mielenkiintoisia kirjoja. Nuo sodista kertovat Sopimus ja Kaikki se valo jota emme näe kiinnostavat minuakin, samoin Pettersonin kirjat. Eipähän tule pula seuraavalla kirjastoreissulla, on taas niin monta kirjaa ja kirjailijaa joihin haluan tutustua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogien seuraamisessa on se hyvä puoli, että kirjastoon mennessä ei tarvitse koskaan miettiä, mitä lainaisi. Aina löytyy ideoita. :)

      Poista
  3. Mukavan näköinen graafi. Pitäisi ehkä itsekin väsätä jotain tuommoista vaikka vuoden lopuksi. Kivan kuuloisia kirjoja olet lukenut. Per Petterson on minulla tutustumislistalla, pitäisi ehtiä lukemaan häneltä jotain Pohjoismaa-haasteeseen. Vielä on onneksi aikaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin käyttää Piktochartia ensimmäisen kerran, kun väsäsin viimeisintä vuosikoostetta. Kivoja kirjoja on tosiaan luettavaksi osunut. Pettersonista olen pitänyt paljon, joten uskallan häntä haasteeseen suositella.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...