Doris kiiruhti takaisin tiskin taakse ja silmäili lomakkeen läpi. Se oli juuri sellainen kuin piti, sinistä mustetta oikeissa laatikoissa ja suttuinen nimikirjoitus tyhjässä tilassa viivan yllä. Doris oli allekirjoittanut samankaltaisen sopimuksen kuukausia aiemmin lyhyen työhaastattelunsa päätteeksi. Paperin allekirjoittaminen perustui molemminpuoliseen ymmärrykseen, ettei mustaa valkoisella merkinnyt mitään. Laillinen työskentely maassa edellytti tyhjien ruutujen ja viivojen täyttämistä. Mutta elämä oli lyhyt, ja joskus onni oli otettava omiin käsiin. Vielä samana iltapäivänä sopimuksen allekirjoittamisesta Doris oli saanut rintaansa kultaisen nimikyltin, jossa luki kuka hän oli. Sitä vartenhan hän oli tullut New Yorkiin, tullakseen joksikin. Doris kuulosti siihen tarkoitukseen sopivalta nimeltä.
Televisiosta tutun taikurin Scott Demonin tähtiloiste on himmentymässä. Hänen vaimonsa Rafaela tekee töitä, jotta legendaariset esitykset saisivat edelleen houkuteltua yleisöä. Samaan aikaan suomalaissyntyinen Doris pyrkii kohti unelmiaan New Yorkissa, missä on mahdollista elää todeksi somemaailman ihannekuvaa. Vai onko sittenkään?
Sitten Scott Demon katoaa suorassa televisiolähetyksessä. Mitä siitä pitäisi ajatella, kun koko viihdekoneisto seisahtuu yhden ihmisen tähden? Miksi tähti haluaa kaikota niin, että edes hänen vaimonsa ei tiedä, missä mies on?
Yhdysvaltoihin on lähdetty kauan toteuttamaan unelmia. Ajatusta, jonka mukaan kenestä tahansa voi tulla valokeilassa paistatteleva voittaja, vaalitaan innolla, ja menestystarinat myyvät. Taikuri on menestyjä ja Doris pyrkii sellaiseksi. Pieni osuus valokeilasta on tarjolla, kun hän pitää podcastia menestyksen avaimet löytäneen Ninan kanssa ja saa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Nina on onnistunut tuotteistamaan oman menestyksensä, eikä hän pidä siitä, että Doris irrottelee kanavissaan eikä pidä yllä tietynlaista imagoa.
Kysymys onkin luksuselämästä, sen tavoittelemisesta ja esittämisestä. Sosiaalisessa mediassa Nina ja Doris voivat näyttää haluamiaan välähdyksiä elämästä, joka vaikuttaa tavoittelemisen arvoiselta. Taikuri elää loisteessa, jollaista moni muukin haluaisi.
Mutta sitten on myös se toinen puoli, joka jää ja tietoisesti jätetään pimentoon. Entä, jos menestystarina ei olekaan käden ulottuvilla? Tai entä jos se on jotain sellaista, mitä ei lopulta edes halua? Entä jos huomaa, että jokin muu onkin tärkeämpää?
Kuka halusi huipulle, jos siellä oli tällaista?
Hienon elämän illuusio on hurjan vaikuttava romaani, joka totisesti saa ajatukset liikkeelle. Se ei saarnaa eikä osoittele vaan kertoo kiehtovalla tavalla ihmisistä, jotka istuvat menestysjunassa mutta ovat samalla myös hieman hukassa. Aikalaiskritiikki on osuvaa mutta samalla ilahduttaa somekeskusteluissa nykyään niin tyypillisen tuomitsevuuden vähäisyys. Romaanin kerronta on hyvällä tavalla toteavaa ja lukijalle tilaa jättävää. Hienon elämän illuusio on upeasti ajassa kiinni, sopivasti mystinen ja hyvin puhutteleva.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.