Siirry pääsisältöön

Jenna Kostet: Sinisiipisten saari (naistenviikko 2025)

Ajatella, Aina mietti, tätä maisemaa olen katsellut niin kauan, että se on muuttunut osaksi minua ja minä osaksi sitä, mutta nyt olen lähdössä pois eikä mikään tule enää koskaan olemaan kuten ennen. Se oli hauska ja lämmittävä ajatus, jonka Aina olisi halunnut kirjoittaa ylös, että muistaisi sen vielä myöhemmin, kun miettisi näitä aikoja ja jännittävää vaihetta, jonka oli saanut kokea elämässään.

Jenna Kostet: Sinisiipisten saari
Aula & Co 2025
kansi Sanna-Reeta Meilahti
271 sivua

Tuulevi luotsaa tämänvuotista kirjablogien naistenviikkohaastetta, ja minä aloitan viikon historiallisella romaanilla: Sinisiipisten saari vie lukijansa 1930-luvulle ihastuttavaan Turun saaristoon. Romaanin päähenkilö on Aina Ahlgren, joka on elänyt tätiensä tarkan katseen alla ja kokenut, että serkut saavat kokea enemmän kuin hän on koskaan saanut.

Nyt on kuitenkin Ainan hetki. Hän joutuu yllättävään tilanteeseen hevosen pillastuttua, ja sen seurauksena hän saa työtarjouksen, joka vie hänet saaristoon. Äkkiä onkin niin, että serkut kadehtivat Ainaa, jolla on edessään kiintoisa kesä ja joka saa karistaa kaupungin pölyt jaloistaan, kun taas serkkujen tulee jäädä Turkuun tuttujen askareidensa pariin.

Vipukari ja Katarainen ovat saarten tukikohtia, joista käsin tutkijat tekevät työtään. Saarilla Ainaa odottaa pieni joukko ihmisiä, ja eniten Ainaa kiinnostaa maisteri Veikko Honkonen, tuore työnantaja. Mies vain on kovin vaitonainen omista asioistaan eikä oikein edes halua vastata, kun innokas assistentti kyselee. Työstään hän ei kuitenkaan vaikene vaan saa alaisensakin innostumaan koppakuoriaisista, joiden tutkimiselle saaret tarjoavat oivalliset olosuhteet.

Sinisiipisten saari aloittaa historiallisten romaanien trilogian, joka seuraa kolmen Ahlgrenin sukuun kuuluvan naisen elämää sotien välisenä aikana. Tämä avaus on sen verran kiinnostava, että mielelläni tutustun myös muiden Ahlgrenin suvun naisten tarinoihin. Romaanissa mennyt herää elää kiehtovalla tavalla ja saa miettimään, minkälaisessa maailmassa 1930-luvulla onkaan eletty. Saaristoluonto luo kertomukselle kauniit kehykset ja lisää romaanin lumoa entisestään.

Aina rakastui saariin joutuin ja varauksetta. Ne kaksi olivat kuin toisistaan poikkeavat sisarukset, jotka kulkivat yhtä matkaa ja jakoivat arjen keskenään. Vilukarin kalliot, sen ainoa mänty, sen notkelmissa ja syvänteissä pesivät linnut, kallionkolojen katajat ja joka puolella saarten ympärillä aukeava ulappa saivat olon villiksi ja yksinäiseksi. Vilukari oli ankara ja vakavamielinen pieni saari. Kataranen taas oli saarista lempeämpi, mutta sen kivenkoloissa pesivät arvaamattomat kyyt ja louhikoissa oli helppo nyjäyttää nilkkansa. Katarainen oli hauska ja leikkisä, mutta petollinen.

Ajankuva on kiinnostava, ja Aina joutuu pohtimaan muun muassa sitä, miten juutalaisiin suhtaudutaan. Tämä säie tosin jää aika ohueksi, ja tulinkin miettineeksi sen tarpeellisuutta. Paikoin ilmaisu tuntui hieman hiomattomalta, vaikka kerronta kaikessa leppoisuudessaan ihastuttikin.

Sinisiipisten saaren mukana sai tehdä pienen pakoretken sekä saaristoon että menneisyyteen, ja romaani onkin oivaa lukemista kesään!

Muualla: Kirjasähkökäyrä.


Kommentit

  1. Kiitos esittelystä. Tämän lukemista voisi harkita, vaikka kansi eikä nimikään minuun erityisesti vetoa.

    VastaaPoista
  2. Tämä on minullakin lukulistalla. Kuulostaa ihastuttavalta! Ajankohta ja saaristo kiinnostaa, ja Kostetin kirjoista tykkään muutenkin.

    VastaaPoista
  3. Jenna Kostetin kanssa olen jutellut tästä kirjasta, kun hänet palkittiin Storytel Awardissa keväällä. Päätin silloin lukea kirjan ja sinun blogijuttusi nosti kirjaa lukupinossani ylemmäksi.

    VastaaPoista
  4. Tämä oli aika erilainen sotaa edeltävä romaani, ja harmi tosiaan, että juutalaissivujuoni jäi niin vähälle huomiolle. Muuten nautin kirjasta todella paljon, ja hyvä että tulee jatkoa 😊

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...