Siirry pääsisältöön

Annamari Marttinen: Elämä jota en odottanut

Senjan korot kopisivat terävästi marketin kivilattiaa vasten. Hän työnsi kärryä pitkin käytäviä ja oli edelleen kuin unissakävelijä Noora Nordströmin vierailtua liikkeessä. Naisen lähdettyä voimattomuus oli vallannut hänen jäsenensä kuin hän olisi juuri selvinnyt täpärästi yliajosta tai törmäyksestä. Hän oli palvellut loppupäivän asiakkaat konemaisesti ja toivonut, ettei ketään tulisi, vaikka asiakkaat olivat hänelle tärkeämpiä kuin mikään.

Annamari Marttinen: Elämä jota en odottanut
Tammi 2023
kansi Jenni Saari
286 sivua

Senja ja Sami ovat eronneet. Sami ehti asua yhteisen kolmion vierashuoneessa, kunnes pariskunta päätti lopettaa yhteiselon. Kumpikin opettelee elämään ilman toista, ja tilanne muuttuu suuresti, kun Samin elämään astuu Noora.

Ensin Senja bongaa Nooran Facebookista, uuden henkilön entisen puolison kavereissa. Sitten Noora ilmaantuu Senjan vaateliikkeeseen ostamaan XS-kokoista mekkoa häihin, eikä hän ilmeisesti tiedä, kenen liikkeessä vaatehankintaa tekee. Puhuuhan hänen uusi puolisonsa jostakusta salaperäisestä Senistä, vaateliikkeen omistajan nimi on Senja.

Ylipäätään Sami puhuu Senjasta Nooralle vähän. Noora ei tiedä sitäkään, että Senja ja Sami yrittivät pitkään saada yhteisen lapsen mutta epäonnistuivat. 

Eikä hän myöskään arvaa, että yksi juhlien jälkeinen hetki muuttaa kaiken. Äkkiä Noora on raskaana, vaikka hän ei ole ehtinyt olla kovin kauan Samin kanssa. Noora ei ole varma, haluaako hän edes lasta, ja kun taas Senja olisi ollut valmis paljoon saadakseen lapsen. Velkoja lapsettomuushoidoista Senja ja Sami maksavat yhä, vaikka parisuhde on päättynyt ja yhteinen unelma haudattu.

Kuviosta muotoutuu eräänlainen kolmiodraama, joskaan ei aivan perinteisessä mielessä. Senjan ja Nooran välille muotoutuu vähitellen hapuileva ystävyyssuhde, ja samaan aikaan sekä Senja että Sami ovat edelleen irtautumassa toisistaan, luopumassa pitkäaikaisesta suhteestaan. Tätä kaikkea romaani kuvaa kiehtovasti ja tarkkanäköisesti kolmen keskeisen henkilönsä näkökulmista, perspektiiviä vaihdellen.

Aiemmin lukemissani Annamari Marttisen romaaneissa olen ihastellut realistista, varsin arkistakin otetta. Tapahtumat ovat sellaisia, että ne on helppo kuvitella mielessä tosiksi, ja niin tälläkin kertaa. Siitä muotoutuu romaaniin hyvää tenhoa samoin kuin tunnelmasta, joka syntyy ennen kaikkea Nooran ja Senjan tutustumisesta ja ystävyyden rakentumisesta epävakaalle pohjalle. Halusin tietää, miten heidän käy, ja tiedonjano sai pysymään kirjan rakentamassa maailmassa.

Hieman paikoin kakistelin dialogin äärellä, se ei aina ole niin sulavaa kuin toivoisin. Ihastelen kuitenkin kaunista kerrontaa ja sivuilta välittyvää elämänviisautta. Koen, että kertoja katselee henkilöitään lempeästi, ymmärtäen. Sellainen lämmittää mieltä.

Helmet 2023 -lukuhaaste: 40. Kirjassa hylätään jotain.

Kommentit

  1. Fanitan Marttisen teoksia. Aihepiiriit liippaavat aina nykypäivää ja ne kiinnostavat varmasti monia lukijoita. Lapsettomuus on kipeä asia, samoin avioero.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marttinen kirjoittaa hienon tarkkanäköisesti ja maltilla. Pitäisi lukea enemmänkin hänen romaanejaan.

      Poista
  2. Hiukan harppailin tekstiä kun tämä on vielä omalla kuuntelulistallani 🙂
    Olen lukenut Marttiselta kaksi kirjaa, Vapaa (joka meni paikoitellen vähän oudoksi makuuni) sekä Häiriömerkintä (joka oli minusta huomattavasti parempi) ja minun on ollut tarkoitus lukea muitakin, mutta on vaan jääneet. Tämän uskon luureihin päätyvän, vaikka lapsiasiat ei ole omakohtaisia on ne kuitenkin tärkeä osa yhteiskuntaa ja monen perhedynamiikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Vapaa ei kuulosta ollenkaan tutulta mutta Häiriömerkinnästä pidin.
      Tässä ei tuo lapsiasia minusta nouse "liian isoksi" vaan se on luonteva osa henkilöiden elämää. Mietin nimittäin etukäteen, että jaksanko siitä ulottuvuudesta juuri kiinnostua.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia ...